Kuka minut perii?

Oletko joskus ajatellut, miten omaisuutesi tullaan jälkeesi jakamaan? Kuka perii? Asian pohtimiselle kannattaa uhrata muutama hetki, sillä perintösuunnittelu saattaa säästää monelta vaivalta ja yllätykseltä, sekä vähentää useasti myös aikanaan perinnönsaajille maksettavaksi tulevaa perintöveroa.

Lakimääräinen perinnönsaajien järjestys

Onko sinulla lapsia tai oletko avioliitossa? Kuka perii? Lähtökohtana on, että lapset ja heidän jälkeläisensä (eli rintaperilliset) perivät kaiken. Jokainen sukuhaara saa yhtä paljon. Silloin, kun perittävällä on rintaperillisiä, aviopuoliso ei peri mitään. Tämä tulee usein monelle yllätyksenä.

Mikäli rintaperillisiä ei ole, aviopuoliso perii kaiken. Mahdollisesta avioehdosta huolimatta! On siis syytä muistaa, että avioehto ja perintö ovat ja tarkoittavat eri asioita. Lesken kuoltua lesken jäämistö jaetaan ensin kuolleen aviopuolison toissijaisten perillisten ja lesken perillisten kesken.

Lapsettoman sinkun perii hänen vanhempansa ja heidän ollessaan jo edesmenneitä, perinnön saavat perinnönjättäjän sisarukset ja heidän jälkeläisensä. Ellei heitäkään ole, perintö menee isovanhemmille ja heidän jälkeensä tädeille, enoille ja sedille. Sen sijaan serkut eivät enää peri. Jos perillisasemaan kuuluvia sukulaisia ei ole, perintö menee lain mukaan valtiolle.

Tarkemmin voi lukea lakimääräisestä perimyksestä tästä.

Lakimääräinen perimys toteutetaan siten, että perillisryhmä eli parenteeli perii kaiken, eikä seuraavalle jää mitään. Eli jos perinnönjättäjällä oli lapsia (1. parenteeli), he saavat kaiken, leski ja muut parenteelit eivät mitään.

Testamentti muuttaa perimysjärjestystä

Testamentti on ainoa asiakirja, jolla voi vaikuttaa siihen, kuka saa perinnön. Testamentti muuttaa lakimääräistä perimysjärjestystä.

Testamentteja on erityyppisiä, voi lukea niistä tästä linkistä.

Testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden esteettömän todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä. Todistajien ei tarvitse tietää testamentin sisältöä, vaan riittää, että todistajat tietävät, että kyseessä on testamentti. Testamentin määrämuoto on ehdoton, eikä siitä voida poiketa kuin harvinaisella lyhyen aikaa voimassa olevalla hätätilatestamentilla.

Vaikka testamentilla voikin määrätä kaikesta omaisuudestaan, testamentti ei kuitenkaan ole täysin tehokas kaikissa tilanteissa. Rintaperillisillä, eli lapsilla ja heidän jälkeläisillään, on oikeus vaatia lakiosaa, joka on puolet siitä perintöosuudesta, mitä hän saisi ilman testamenttia. Lakiosa ei tule automaattisesti, vaan sitä on vaadittava testamentin saajalta määräajassa. Lakiosa saadaan maksaa aina rahalla, jos rahamaksua ei ole testamentissa kielletty.

Lakiosasta voit lukea lisää tästä.

Leskellä sen sijaan ei ole oikeutta lakiosaan. Leskellä on kuitenkin lain mukaan oikeus pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina ollut asunto. Yhteisen kodin hallintaa varten ei tarvitse laatia erikseen testamenttia lesken hyväksi. Jos sen sijaan halutaan, että leski saa laajemman hallintaoikeuden kuin mitä laki mahdollistaa, testamentti on syytä tehdä.

Hallintaoikeuden arvo vähentää perintäverotuksessa perinnöllä saadun omaisuuden arvoa ja siten myös perintöveron määrää.

Minkä ikäisenä tehdä testamentti?

Usein kuulee, että testamenttia ei vielä tarvitse, kun on niin nuori. On totta, että suuri osa meistä elää vanhoiksi, mutta on syytä muistaa, että kaikki eivät ole näin onnekkaita.

Täysi-ikäinen voi tehdä testamentin. Ainakin testamentti on syytä tehdä, ennen kuin henkinen toimintakyky on heikentynyt liiaksi.

Jokaisen kannattaisi uhrata muutama hetki selvittääkseen itselleen, kuka perii.

Lapsettomien aviopuolisoiden saattaa olla kannattavaa tehdä keskinäinen testamentti toistensa hyväksi, näin varmistetaan, että puoliso perii kaiken, eikä toissijaisia perillisiä tarvitse myöhemmin enää miettiä lesken kuoleman jälkeen.

Myös avopuolisoiden kannattaa useasti tehdä testamentti toisilleen, ainakin yhteisen kodin osalta. Ilman testamenttia avopuolison asema on heikko, sillä hän saattaa joutua lähtemään kodistaan, jos puolison jälkeläiset haluavat realisoida asunnon.

Mistä liikkeelle?

Perintöasioita suunniteltaessa ensimmäinen ja aina tärkein asia on oman tahdon määrittäminen. Eli miten ja kenelle omaisuuden halutaan siirtyvän. Kun tahto on selvillä, ryhdytään selvittämään, miten tahto on järkevintä toteuttaa. Tämä edellyttää nykyisen tilanteen kokonaisarviota, tulevaisuusarviota sekä niiden pohjalta tehtävää suunnittelua.

Muista myös, että avioliitossa olevien henkilöiden jättämään perintöön vaikuttaa myös puolison avio-oikeus. Ennen perinnönjakoa on suoritettava ositus ja mahdollisesti maksettava tasinkoa.

Osituksesta ja tasingosta voit lukea tästä.

Onnistunut suunnittelu edellyttääkin usein sekä avio-oikeudellisen tilanteen selvittämistä ja mahdollista muuttamista että testamentin laatimista.

Avioehdosta voit lukea lisää tästä.

Lisäksi tärkeä asia on sen miettiminen, kuka tekee päätökset sinun puolestasi, kun et enää oman heikentyneen kuntosi takia itse siihen pysty. Edunvalvontavaltakirja tulee apuun siinä tilanteessa.

Edunvalvontavaltakirjasta voit lukea lisää tästä.

Yksinkertaiset kokonaisuudet voi hoitaa itsekin, mutta monimutkaiset ja toissijaismääräyksiä edellyttävän tahdon toteuttaminen kannattaa jättää asiantuntijan tehtäväksi. Vaikka asiantuntijan käyttämisestä aiheutuu kustannuksia, on säästö helposti merkittävä kokonaisuutta ajatellen.

Unohtaa ei myöskään sovi, että elämäntilanteen muuttuessa testamentin soveltuvuus kannattaa miettiä

Hoidamme jäämistösuunnittelun sekä perintö- ja testamenttiasiat ammattitaidolla ja ripeästi. Ota yhteyttä alla olevalla lomakkeella!

Tilaa asiakirja sähköpostiisi

Yksilöllinen varatuomarin laatima testamentti sähköpostiisi 87 eurolla – lue lisää ja tilaa.

Keskinäinen testamentti sähköpostiin 91 eurolla – lue lisää ja tilaa.

Edunvalvontavaltakirja verkossa, varatuomari laatii valtakirjan haluamillasi määräyksillä – 35 euroa – lue lisää ja tilaa tästä.

Yhteydenottolomake

Yhteydenottolomakkeen lähettäminen ei velvoita sinua mihinkään eikä siitä aiheudu sinulle kustannuksia.

Otamme sinuun yhteyttä muutaman arkipäivän sisällä.
(Pakollinen)

Lakiosa

rintaperillisillä ei ole lakiosaoikeutta. Rintaperillisillä tarkoitetaan perinnönjättäjän suoraan alenevassa polvessa olevaa perillistä. Lakiosa on henkilökohtainen oikeus.

Lakiosan määrä

Lakiosa on puolet siitä, mitä perillinen muuten saisi.

Lakiosa määritellään aina samalla tavalla. Merkitystä ei siis ole sillä, onko perittävä tehnyt testamenttia vai ei. Testamentti on kuitenkin keskeinen asia, sillä lakiosalla ei ole merkitystä tilanteissa, jossa perittävä ei ole tehnyt testamenttia. Lakiosa onkin rintaperillisen ”turva” jäämistöosuuteen.

Tilanteessa, jossa perittävällä on kolme lasta eikä hän ollut laatinut testamenttia, kukin lapsista saa jäämistöstä kolmanneksen. Lakiosan määrä on kolmanneksesta puolet, eli kuudesosa. Yhteensä lakiosat muodostavat jäämistöstä 1/2. Ks kuva 1.

Jos perittävän kolmesta lapsesta yksi olisi kuollut ennen perittävää, tulisivat kuolleen lapsen sijaan hänen kaksi lastaan. Heille kummallekin kuuluisi 1/6 jäämistöstä, kun perittävä ei ole laatinut testamenttia. Lakiosa on tästä puolet kuudesosasta, eli 1/12. Tässäkin tilanteessa lakiosat muodostavat jäämistöstä 1/2 (1/6+1/6+1/12+1/12). Ks. Kuva 2.

Lakiosien yhteismäärä onkin aina tasan puolet jäämistöstä. Tämä onkin selvää, sillä koska rintaperilliset perivät aina perittävän kokonaisuudessaan, on heidän lakiosansa puolet kaikesta, eli 1/2.

Lakiosan vaatiminen

Jos perittävä on tehnyt rintaperillisten oikeutta loukkaavan testamentin, on lakiosavaatimus esitettävä testamentin saajalle määräajassa.

Lakiosavaatimus on henkilökohtainen, eli jokaisen rintaperillisen, jonka lakiosaa on loukattu, on erikseen vaadittava omaa lakiosaansa.

Määräaika lakiosavaatimukselle on kuusi kuukautta siitä, kun rintaperillinen sai testamentista tiedontodisteellisesti. Myös lakiosailmoitus pitää antaa tiedoksi testamentin saajalle todisteellisesti. Jos testamentinsaajia on useita, lakiosavaatimus on tehtävä jokaiselle testamentinsaajalle erikseen. Ellei todisteellista tiedoksiantoa voida tehdä testamentin saajalle, lakiosavaatimus voidaan julkaista myös Virallisessa lehdessä julkaistavalla kuulutuksella.

Määräaika lakiosan vaatimiselle on ehdoton. Määräajan laiminlyönti johtaa siihen, että lakiosa menetetään lopullisesti, mikä on todettu myös useassa Suomen oikeuskäytännössä annetussa ratkaisussa.

Lakiosavaatimusta ei tule sekoittaa siihen, että vaaditaan testamentin julistamista pätemättömäksi. Lakiosavaatimus turvaa rintaperillisen oikeuden saada puolet siitä, mitä hän saisi ilman testamenttia. Testamentin moite puolestaan pyrkii kumoamaan testamentin saajan oikeuden kokonaan. Testamenttimoite on myös muiden perillisten kuin rintaperillisten käytettävissä.

Mika Heinonen
Varatuomari

Lue lisää
Jäämistöoikeus
Lakimääräinen perimysjärjestys

Tilaa testamentti verkossa – 87 euroa toimitettuna sähköpostiisi.