Julkaistu

Keskinäinen testamentti

Keskinäinen testamentti on erinomainen perintösuunnittelun väline. Keskinäinen testamentti on vähintään kahden testamentin yhdistelmä, joka laaditaan yhdelle asiakirjalle. Yleensä sen laativat puolisot, mutta ketkä tahansa kaksi henkilöä, esimerkiksi sisarukset, voivat laatia keskinäisen testamentin toistensa hyväksi. Keskinäisellä testamentilla sen laatijat testamenttaavat omaisuutensa toisilleen.

Muotovaatimukset

Keskinäinen testamentti edellyttää samoja muotovaatimuksia kuin tavallinenkin testamentti. Se on siis laadittava kirjallisesti sekä allekirjoitettava kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa.

Voit lukea enemmän testamenteista tästä.

Omistusoikeus tai hallinta- ja käyttöoikeus

Keskinäinen testamentti on yleensä joko omistusoikeustestamentti tai hallintaoikeustestamentti taikka näiden yhdistelmä. Keskinäinen testamentti voidaan laatia myös ehdollisena.

Omistusoikeustestamentilla leski saa omistusoikeuden ensiksi kuolleen puolison omaisuuteen. Tällöin leski voi vapaasti myydä tai lahjoittaa omaisuutta. Leski voi myös testamentata omaisuutta, mikäli ensiksi kuollut puoliso ei antanut toissijaista testamenttimääräystä lesken saamasta omaisuudesta.

Hallintaoikeustestamentilla turvataan eloon jääneen puolison elinikäinen oikeus käyttää ja hallita omaisuutta. Keskinäinen hallintaoikeustestamentti siis siirtää eloonjääneelle puolisolle oikeuden hallita testamentissa määrättyä omaisuutta, mutta ei omistaa sitä. Omistusoikeus omaisuuteen siis siirtyy perilliselle normaalissa järjestyksessä, mutta hallintaoikeus jää testamentissa nimetylle henkilölle.

Omistusoikeustestamenttiin voidaan myös liittää ehto, jonka mukaan leski testamentin saajana voi valita, ottaako hän testamentin vastaan kokonaan tai osittain taikka ottaako hän omaisuuteen omistusoikeuden vai ainoastaan hallintaoikeuden.

Mikäli keskinäinen testamentti laaditaan ilman toissijaista testamenttimääräyksiä, voi ensiksi kuolleen puolison omaisuus siirtyä kokonaan toisen sukuhaaran haltuun. Toissijaisella testamenttimääräyksellä tarkoitetaan sitä, kuka saa ensiksi kuolleen puolison omaisuuden lesken kuoltua.

Mitä hyötyä on keskinäisellä testamentilla?

Keskinäisellä testamentilla voidaan vaikuttaa jäämistön moneen eri asiaan ja sillä saavutetaan myös merkittäviä verohyötyjä.

Keskinäisellä testamentilla voidaan varmistaa eloonjäävän puolison mahdollisuus viettää elämänsä turvallisesti ja mukavasti loppuun asti.

Hallintaoikeustestamentilla on huomattavat verohyödyt. Saamastaan hallintaoikeudesta eloon jäänyt puoliso ei joudu maksamaan lainkaan perintöveroa ja toisaalta hallintaoikeuden arvo vähennetään perillisten saaman perinnön arvosta. Siten myös perillisten perintöveron laskee.

Verotuksessa perinnönjättäjän puoliso saa tehdä 90 000 euron puolisovähennyksen (1.1.2017 alkaen). Toisin sanoen puolison saamasta perinnöstä 90 000 euroa on aina perintöverosta vapaata. Kokonaisuutena lesken verovelvollisuus alkaa vasta 110 000 euron kohdalla, sillä 20 000 euroon asti perintö on verovapaata ja 90 000 euroa tämän jälkeen voidaan vähentää puolisovähennyksenä.

Keskinäisellä testamentilla voidaan turvata omaisuuden säilyminen jälkipolvien käyttöön. Sillä voidaan myös vaikuttaa perinnönjaon ajankohtaan esimerkiksi erilaisilla lakiosavaatimusmääräyksillä.

Keskinäisen testamentin suhde rintaperillisen lakiosaan

Rintaperillisen oikeus lakiosaan on niin vahva, että sitä ei voida murtaa edes keskinäisellä testamentilla. Rintaperillisen vaatiessa lakiosaansa, hänen on saatava se rasitteista vapaana. Tämä rasitteettomuus koskee myös testamentilla perustettua hallintaoikeutta. Tämän johdosta testamentissa on yleensä syytä mainita, että eloon jääneellä puolisolla on oikeus suorittaa vaadittu lakiosa rahana.

Rintaperillisen lakiosa on puolet siitä, mitä hän muuten saisi (ilman testamenttia). Voit lukea lisää lakiosasta tästä.

Avopuolisoiden välinen keskinäinen testamentti

Myös avopuolisot voivat laatia keskinäisen testamentin. Keskinäisellä testamentilla voidaankin turvata avopuolison asema toisen puolison kuoltua. Ilman testamenttia avopuoliso ei nimittäin peri lapsetonta avopuolisoaan. Siinä missä aviopuolisolla on ilman myös testamenttimääräystä oikeus jäädä asumaan puolisoiden yhteiseen kotiin, avopuolisolla tällaista oikeutta ei ilman testamentin määräystä ole. 

Tarvitsetko keskinäistä testamenttia?

Voit tilata useimpiin tilanteisiin sopivan keskinäisen testamentin hintaan 91 euroa (sis. alv.). Varatuomari laatii yksilöllisen ilmoittamienne tietojen perusteella laaditun asiakirjan muutamassa päivässä ja se toimitetaan ilmoitettuun sähköpostiin sen valmistuttua. Lue lisää ja tilaa tästä.

Mikäli tarvitset laajempaa apua keskinäisen testamentin laatimiseen, ota yhteyttä. Olemme kokeneita jäämistöoikeuden ja perintösuunnittelun asiantuntijoita.

Mika Heinonen
Varatuomari

Julkaistu

Lakiosa

rintaperillisillä ei ole lakiosaoikeutta. Rintaperillisillä tarkoitetaan perinnönjättäjän suoraan alenevassa polvessa olevaa perillistä. Lakiosa on henkilökohtainen oikeus.

Lakiosan määrä

Lakiosa on puolet siitä, mitä perillinen muuten saisi.

Lakiosa määritellään aina samalla tavalla. Merkitystä ei siis ole sillä, onko perittävä tehnyt testamenttia vai ei. Testamentti on kuitenkin keskeinen asia, sillä lakiosalla ei ole merkitystä tilanteissa, jossa perittävä ei ole tehnyt testamenttia. Lakiosa onkin rintaperillisen ”turva” jäämistöosuuteen.

Tilanteessa, jossa perittävällä on kolme lasta eikä hän ollut laatinut testamenttia, kukin lapsista saa jäämistöstä kolmanneksen. Lakiosan määrä on kolmanneksesta puolet, eli kuudesosa. Yhteensä lakiosat muodostavat jäämistöstä 1/2. Ks kuva 1.

Jos perittävän kolmesta lapsesta yksi olisi kuollut ennen perittävää, tulisivat kuolleen lapsen sijaan hänen kaksi lastaan. Heille kummallekin kuuluisi 1/6 jäämistöstä, kun perittävä ei ole laatinut testamenttia. Lakiosa on tästä puolet kuudesosasta, eli 1/12. Tässäkin tilanteessa lakiosat muodostavat jäämistöstä 1/2 (1/6+1/6+1/12+1/12). Ks. Kuva 2.

Lakiosien yhteismäärä onkin aina tasan puolet jäämistöstä. Tämä onkin selvää, sillä koska rintaperilliset perivät aina perittävän kokonaisuudessaan, on heidän lakiosansa puolet kaikesta, eli 1/2.

Lakiosan vaatiminen

Jos perittävä on tehnyt rintaperillisten oikeutta loukkaavan testamentin, on lakiosavaatimus esitettävä testamentin saajalle määräajassa.

Lakiosavaatimus on henkilökohtainen, eli jokaisen rintaperillisen, jonka lakiosaa on loukattu, on erikseen vaadittava omaa lakiosaansa.

Määräaika lakiosavaatimukselle on kuusi kuukautta siitä, kun rintaperillinen sai testamentista tiedontodisteellisesti. Myös lakiosailmoitus pitää antaa tiedoksi testamentin saajalle todisteellisesti. Jos testamentinsaajia on useita, lakiosavaatimus on tehtävä jokaiselle testamentinsaajalle erikseen. Ellei todisteellista tiedoksiantoa voida tehdä testamentin saajalle, lakiosavaatimus voidaan julkaista myös Virallisessa lehdessä julkaistavalla kuulutuksella.

Määräaika lakiosan vaatimiselle on ehdoton. Määräajan laiminlyönti johtaa siihen, että lakiosa menetetään lopullisesti, mikä on todettu myös useassa Suomen oikeuskäytännössä annetussa ratkaisussa.

Lakiosavaatimusta ei tule sekoittaa siihen, että vaaditaan testamentin julistamista pätemättömäksi. Lakiosavaatimus turvaa rintaperillisen oikeuden saada puolet siitä, mitä hän saisi ilman testamenttia. Testamentin moite puolestaan pyrkii kumoamaan testamentin saajan oikeuden kokonaan. Testamenttimoite on myös muiden perillisten kuin rintaperillisten käytettävissä.

Mika Heinonen
Varatuomari

Lue lisää
Jäämistöoikeus
Lakimääräinen perimysjärjestys

Tilaa testamentti verkossa – 87 euroa toimitettuna sähköpostiisi.

Julkaistu

Lakimääräinen perimysjärjestys

Perintökaari määrittelee missä järjestyksessä perinnönjättäjän sukulaiset perivät. Tässä on lyhyt tiivistelmä

1. Lapset ja lastenlapset perivät omaisuuden

Ensisijaisia perillisiä ovat aina rintaperilliset, eli perinnönjättäjän lapset tai lapsenlapset. Perintö jaetaan jokaisen lapsen muodostamalle sukuhaaralle tasaosuuksin. Jos esimerkiksi vainajalla on kolme lasta, jokaisen osuus on 1/3 jäämistöstä.
Ks. Kuva 1.

Jos yksi lapsista onkin jo kuollut ennen perinnönjättäjää, perivät kuolleen lapsen osuuden hänen lapsensa. Siten, jos heitä on esimerkiksi kaksi, on kummankin osuus 1/3 x 1/2 eli 1/6 jäämistöstä. Ks. Kuva 2.

Mikäli perinnönjättäjän lapsi on kuollut ilman omia rintaperillisiä, perivät perinnönjättäjän kaksi muuta lasta koko jäämistön, eli 1/2 kumpikin. Ks. Kuva 3.

2. Puoliso

Jos perittävä on ollut avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillisiä, perinnön saa aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli. Ks. kuva 4.

Lesken kuoltua omaisuus jaetaan siten, että lesken perivät hänen lakimääräiset perillisensä (ellei ole testamenttia) ja ensin kuolleen puolison osuuden perivät ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset. Ensiksi kuolleen puolison toissijaisia perillisiä ovat hänen vanhempansa, ja jos he ovat jo kuolleet, toissijaisia perillisiä ovat ensiksi kuolleen puolison sisarukset ja sisarusten lapset. Ks. Kuva 5.

3. Vanhemmat ja sisarukset.

Jos perittävällä ei ole lapsia eikä puolisoa, perinnön saavat vanhemmat. Sen jälkeen vuoro menee sisaruksille tai heidän jälkeläisilleen. Ks. Kuva 6.

4. Isovanhemmat, tädit, enot ja sedät.

Seuraavana perimysjärjestyksessä ovat isovanhemmat ja sen jälkeen heidän lapsensa, eli perinnönjättäjän sedät, tädit ja enot.
He voivat vielä periä, mutta lakimääräinen perimysjärjestys katkeaa heihin. Heidän jälkeläisensä, eli perinnönjättäjän serkut eivät siten peri. Ks. Kuva 7.

5. Valtio.

Jos perittävällä ei ole enää läheisiä sukulaisia elossa, perintö menee valtiolle.

Testamentilla voidaan muuttaa lakimääräistä perimysjärjestystä. Testamentissa voi määrätä koko omaisuuden jaosta. Jos perittävällä on rintaperillisiä, heillä on kuitenkin oikeus saada lakiosansa, joka on puolet lakimääräisestä perintöosasta. Muut perilliset voi sulkea kokonaan pois perinnöstä testamentilla, tai määrätä, että joku sukulainen saa koko jäämistön. Siten esimerkiksi serkulle voidaan testamentilla määrätä perintöä.