Perintökaari määrittelee missä järjestyksessä perinnönjättäjän sukulaiset perivät. Tässä on lyhyt tiivistelmä
1. Lapset ja lastenlapset perivät omaisuuden
Ensisijaisia perillisiä ovat aina rintaperilliset, eli perinnönjättäjän lapset tai lapsenlapset. Perintö jaetaan jokaisen lapsen muodostamalle sukuhaaralle tasaosuuksin. Jos esimerkiksi vainajalla on kolme lasta, jokaisen osuus on 1/3 jäämistöstä.
Ks. Kuva 1.
Jos yksi lapsista onkin jo kuollut ennen perinnönjättäjää, perivät kuolleen lapsen osuuden hänen lapsensa. Siten, jos heitä on esimerkiksi kaksi, on kummankin osuus 1/3 x 1/2 eli 1/6 jäämistöstä. Ks. Kuva 2.
Mikäli perinnönjättäjän lapsi on kuollut ilman omia rintaperillisiä, perivät perinnönjättäjän kaksi muuta lasta koko jäämistön, eli 1/2 kumpikin. Ks. Kuva 3.
2. Puoliso
Jos perittävä on ollut avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillisiä, perinnön saa aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli. Ks. kuva 4.
Lesken kuoltua omaisuus jaetaan siten, että lesken perivät hänen lakimääräiset perillisensä (ellei ole testamenttia) ja ensin kuolleen puolison osuuden perivät ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset. Ensiksi kuolleen puolison toissijaisia perillisiä ovat hänen vanhempansa, ja jos he ovat jo kuolleet, toissijaisia perillisiä ovat ensiksi kuolleen puolison sisarukset ja sisarusten lapset. Ks. Kuva 5.
3. Vanhemmat ja sisarukset.
Jos perittävällä ei ole lapsia eikä puolisoa, perinnön saavat vanhemmat. Sen jälkeen vuoro menee sisaruksille tai heidän jälkeläisilleen. Ks. Kuva 6.
4. Isovanhemmat, tädit, enot ja sedät.
Seuraavana perimysjärjestyksessä ovat isovanhemmat ja sen jälkeen heidän lapsensa, eli perinnönjättäjän sedät, tädit ja enot.
He voivat vielä periä, mutta lakimääräinen perimysjärjestys katkeaa heihin. Heidän jälkeläisensä, eli perinnönjättäjän serkut eivät siten peri. Ks. Kuva 7.
5. Valtio.
Jos perittävällä ei ole enää läheisiä sukulaisia elossa, perintö menee valtiolle.
Testamentilla voidaan muuttaa lakimääräistä perimysjärjestystä. Testamentissa voi määrätä koko omaisuuden jaosta. Jos perittävällä on rintaperillisiä, heillä on kuitenkin oikeus saada lakiosansa, joka on puolet lakimääräisestä perintöosasta. Muut perilliset voi sulkea kokonaan pois perinnöstä testamentilla, tai määrätä, että joku sukulainen saa koko jäämistön. Siten esimerkiksi serkulle voidaan testamentilla määrätä perintöä.