Avioehtosopimus

Avioliittolain mukaan aviopuolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, eli avioliiton päättyessä puolisoiden omaisuus jaetaan tasan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että enemmän omistava puoliso joutuu maksamaan omaisuudestaan tasinkoa vähemmän omistavalle puolisolle.

Ilman avioehtoa puolisoiden omaisuus jaetaan tasan.

Avioehtosopimus muuttaa pääsäännön. Avioehdolla puolisot voivat sopia, että avioliiton päättyessä heidän omaisuutensa jaetaan muulla tavalla kuin avioliittolain pääsäännön mukaisesti puoliksi.

Avio-oikeudesta voit lukea lisää tästä.

Digi- ja väestötietoviraston, DVV:n (ent. maistraatti) tilastojen mukaan viime vuosina on vuosittain rekisteröity 7 800 – 8 500 avioehtoa. Avioliittoja puolestaan solmitaan vuosittain 22 500 – 25 000, joten noin joka kolmas aviopari on laatinut avioehdon.

Kokonaan, osittain, vain toista puolisoa koskeva

Avioehtosopimuksia on kolmenlaisia:
1) kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta mihinkään toisen omaisuuteen (kokonaan poissulkeva),
2) kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta tiettyyn toisen puolison omaisuuteen (osittainen avioehto),
3) toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta mihinkään tai tiettyyn toisen puolison omaisuuteen (yksipuolinen avioehto).

Kokonaan poissulkevalla avioehdolla rajataan puolison avio-oikeus kaikesta omaisuudesta. Kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen, joka toisella oli avioliittoon mentäessä tai jonka hän avioliiton aikana tai myöhemmin saa. Avioliiton päättyessä ei suoritetakaan ositusta, vaan ainoastaan puolisoiden yhdessä omistamasta omaisuuden jako. Muuten kumpikin pitää omansa.

Voit ladata kokonaan poissulkevan avioehtosopimuksen malliasiakirjan tästä.

Osittaisella avioehdolla voidaan rajata ehto koskemaan tiettyä omaisuutta, kuten esimerkiksi perittyä, lahjana saatua tai ennen avioliittoa hankittua omaisuutta. Osittaisen avioehtosopimuksen kohteena voi olla kuitenkin mikä tahansa muukin omaisuus. Kaikki muu omaisuus paitsi avioehdossa luetteloitu ja mainittu jää avio-oikeuden alaiseksi.

Yksipuolisella avioehdolla tarkoitetaan avioehtosopimusta, jossa ainoastaan toisen puolison avio-oikeus on poissuljettu. Toisella puolisolla on avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen, mutta ei toisinpäin.

On myös mahdollista rajata avioehto koskemaan vain avioerotilannetta. Tällöin avio-oikeus säilyy avioliiton päättyessä toisen puolison kuolemaan. Tällainen avioehtosopimukseen otettu ehto voi koskea mitä tahansa edellä mainittua avioehtotyyppiä.

Yrittäjäpuoliso

Avioehtosopimuksen olemassaolo on keskeistä varsinkin silloin, kun toinen puolisoista on yrittäjä. Yrittäjäpuoliso voi suojata tehokkaasti yritysomaisuuttaan avioehtosopimuksella ja useasti yrityksille laadituissa osakassopimuksissa edellytetään avioehdon laatimista vähintään yritysvarallisuuden osalta.

Yrittäjän avioehtosopimuksella pyritään rajaamaan avio-oikeuden ulkopuolelle yrityksen osakkeet, yrityksen omaisuus ja yrityksen omistajalleen tuottama tuotto. Näin estetään se, että avioliiton päättyessä yritysomaisuus tai sen arvo ei siirry puolisolle. Myös yrityksen toiminnan jatkuminen normaalisti varmistetaan .

Perillisten asema

Puolisot voivat solmia avioehtosopimuksen siitä riippumatta, onko heillä yksin omia tai yhteisiä rintaperillisiä taikka muita perillisiä. Avioehtosopimuksella voi olla vaikutuksia myös rintaperillisiin, sillä avioehto voi vaikuttaa perittävän jäämistö suuruuteen ja sitä kautta rintaperillisen perintö- ja lakiosaan.

Lakimääräisestä perimysjärjestyksestä voit lukea lisää tästä.
Lakiosasta voit lukea lisää tästä.

Avioehtosopimuksen muotomääräykset ja voimaan saattaminen

Avioehtosopimus voidaan solmia avioliiton aikana tai jo ennen sitä. Avioehdon voimaantulemisen edellytys, rekisteröinti digi- ja väestötietovirastoon (ent. maistraatti), on kuitenkin mahdollista vasta avioliiton solmimisen jälkeen. Rekisteröinnin on tapahduttava myös ennen kuin avioliitto purkautuu avioeron tai toisen puolison kuoleman johdosta ja ennen kuin puolisoiden avioeroa koskeva asia on tullut vireille. DVV perii rekisteröinnistä maksun (55 euroa vuonna 2021).

Ollakseen juridisesti pätevä, avioehto on laadittava kirjallisesti, se on päivättävä ja kahden esteettömän todistajan on todistettava se oikeaksi. Esteetön todistaja ei ole kummankaan avioehdon osapuolen lähisukulainen tai lähisukulaisen puoliso. Lisäksi avioehto on rekisteröitävä.

Ositus

Omaisuuden osituksessa ei huomioida avio-oikeuden ulkopuolelle määriteltyä omaisuutta. Mikäli avioehto on täysin poissulkeva, puolisoiden välillä ei toimiteta lainkaan ositusta, vaan ainoastaan omaisuuden erottelu.

Avioehdon muuttaminen ja kumoaminen

Avioehtoa voidaan muuttaa ja tehty avioehtosopimus kumota uudella avioehtosopimuksella. Uudella avioehtosopimuksella voidaan siten esimerkiksi palauttaa aiemmin poissuljettu avio-oikeus.

Testamentilla tai lahjana saatu omaisuus

Vaikka puolisot eivät olisikaan tehneet avioehtoa, on mahdollista, että osa puolison omaisuudesta on avio-oikeuden ulkopuolista varallisuutta. Lahjana tai testamentilla saatuun omaisuuteen voi liittyä lahjakirja- tai testamenttiehto, jonka mukaan saajan aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta saatuun omaisuuteen.

Avioehtosopimuksen ja testamentin suhteesta

On hyvä huomata, että kuten kaikilla perhe- ja aviovarallisuusoikeudellisilla instrumenteilla, myös avioehtosopimuksella voidaan osaltaan suunnitella jäämistön jakoa ja vaikuttaa perintöverotuksen määrään. Avieohtosopimuksen ja testamentin tulisi olla suunniteltu toimimaan yhdessä, jotta tavoiteltu lopputulos varmasti saavutetaan. Jos asiakirjat laaditaan ilman, että toisen sisältö huomioidaan, lopputulos voi olla muuta kuin mitä on tavoiteltu.

Esimerkki. Jos aviopuolisoilla ei ole rintaperillisiä, perii leski ensisaajana puolisonsa, mikäli muunlaista testamenttia ei ole laadittu. Testamentin ja avioehtosopimuksen muodostama kokonaisuus sekä mahdollisesti maksettavaksi tuleva tasinko voivat vaikuttaa olennaisesti leskelle maksettavaksi tulevan perintöveron määrään, sillä tasinko on leskelle verovapaa saanto, perinnöstä puolestaan 90 000 euroa on perintöverosta vapaata ja ylimenevästä perinnöstä perintöveroprosentti on 13-19 % riippuen perinnön arvosta. Siten tiukka kokonaan poissulkeva avioehto voi nostaa perinnöstä maksettavan veron määrää, vaikka tarkoituksena olisikin omaisuuden siirtyminen leskelle kuoleman jälkeen. Tällaisessa tilanteessa saattaisi olla tarkoituksenmukaisin vaihtoehto vain avioeron varalta laadittu avioehto.

Voit lukea lisää tasingosta ja osituksesta tästä.

Mika Heinonen
Varatuomari

Lisätietoja:

Voit lukea lisää perintöverotuksesta Verohallinnon verkkosivuilta tästä (aukeaa uuteen ikkunaan).

Digi- ja väestötietoviraston avioehtosopimuksia koskevat verkkosivut tässä (avautuu uuteen ikkunaan).

Ositus

Mitä tapahtuu puolisoiden omaisuudelle, kun avioliitto tai rekisteröity parisuhde päättyy? Vaikka kumpikin puolisoista omistaa liiton aikana omansa, tasataan molempien avio-oikeuden alaisen omaisuuden nettovarallisuudeksi yhtä suuri määrä. Ositus tarkoittaa tiivistäen tätä. Tasinko on puolestaan se varojen määrä, joka liikkuu puolisolta toiselle

Omaisuus avioliiton aikana

Avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen aikana jokainen omistaa omansa. Yhteinen omaisuus omistetaan yleensä puoliksi, mutta omistussuhde voi olla jokin muukin, riippuen miten se on kirjattu (esimerkiksi 60/40). Jos auto on toisen puolison nimissä, toinen puoliso ei juridisesti omista sitä osaksikaan. Samoin velat ovat joko omia tai yhteisiä.

Puolisoilla on kuitenkin avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen päättyessä. Avio-oikeus voidaan sulkea pois ainoastaan avioehtosopimuksella. Myös testamentissa tai lahjakirjassa on voitu sulkea omaisuuden saajan puolison avio-oikeus pois. Avopuolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen.

Avio-oikeudesta voit lukea lisää täältä.

Ositus

Avioliiton ja rekisteröidyn parisuhteen päätyttyä puolisoiden välillä toimitetaan ositus. Ositusperuste voi olla joko puolison kuolema tai avioeroprosessin aloittaminen eli hakemuksen jättäminen käräjäoikeuteen. Ositus tehdäänkin siten eroavien tai eronneiden puolisoiden välillä tai ensin kuolleen puolison kuolinpesän ja lesken välillä.

Ositus tarkoittaa sitä lasku- ja jakotoimitusta, jossa puolisoiden omaisuus selvitetään ja viimeisenä omaisuus jaetaan puolisoiden välillä. Osituksessa puolisoiden yhdessä omistama esine voidaan jakaa kokonaan yksin toiselle puolisolle, ja toinen puoliso saa puolestaan vastaavasta arvosta jotain muuta omaisuutta.

Ositusta varten lasketaan kummankin puolison avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö. Kummankin puolison velattoman omaisuuden määrä lasketaan yhteen, jolloin saadaan selville puolisoiden yhteinen avio-oikeuden omaisuuden säästö. Avio-oikeus tarkoittaa sitä, että kummallakin puolisolla on oikeus tasan puoleen tästä määrästä.

Puolisot voivat laatia ennen ositusperusteen muodostumista osituksen esisopimuksen eli sopimuksen avioeron varalta. Siinä sovitaan ennakolta, miten omaisuus tullaan osittamaan ja jakamaan. Osituksen esisopimus on pätevä sopimus osapuolten välillä, mutta se ei kata tilannetta, jossa osapuolina ovat leski ja puolison kuolinpesä.

Silloin, kun puolisot ovat sopineet, että kummallakaan ei ole lainkaan avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, osituksen sijaan suoritetaan puolisoiden omaisuuden erottelu.

Tasinko

Tasinko on osituksessa se erä, joka siirtyy puolisolta toiselle, jotta edellä mainittuun 50/50-tilanteeseen päästään. Tasinkoa antava puoliso päättää, mitä omaisuutta hän antaa tasinkona. Tasinko on saajalleen verovapaata tuloa.

Ainoa poikkeus tasingonmaksuvelvollisuudessa on se, että leski ei ole velvollinen maksamaan tasinkoa ensiksi kuolleen puolison perillisille. Kannattaa myös huomata, että kuolinpesässä ei voida suorittaa perinnönjakoa ennen kuin ositus on toimitettu.

Perhevarallisuusoikeuteen ja jäämistöihin liittyvät asiat voivat olla monimutkaisia ja hankalasti hahmotettavia. Me Carengiuksella olemme kokeneita alan ammattilaisia. Voit siis kääntyä luottamuksella puoleemme.

Mika Heinonen
Specialist Legal Counsel