Kuka minut perii?

Oletko joskus ajatellut, miten omaisuutesi tullaan jälkeesi jakamaan? Kuka perii? Asian pohtimiselle kannattaa uhrata muutama hetki, sillä perintösuunnittelu saattaa säästää monelta vaivalta ja yllätykseltä, sekä vähentää useasti myös aikanaan perinnönsaajille maksettavaksi tulevaa perintöveroa.

Lakimääräinen perinnönsaajien järjestys

Onko sinulla lapsia tai oletko avioliitossa? Kuka perii? Lähtökohtana on, että lapset ja heidän jälkeläisensä (eli rintaperilliset) perivät kaiken. Jokainen sukuhaara saa yhtä paljon. Silloin, kun perittävällä on rintaperillisiä, aviopuoliso ei peri mitään. Tämä tulee usein monelle yllätyksenä.

Mikäli rintaperillisiä ei ole, aviopuoliso perii kaiken. Mahdollisesta avioehdosta huolimatta! On siis syytä muistaa, että avioehto ja perintö ovat ja tarkoittavat eri asioita. Lesken kuoltua lesken jäämistö jaetaan ensin kuolleen aviopuolison toissijaisten perillisten ja lesken perillisten kesken.

Lapsettoman sinkun perii hänen vanhempansa ja heidän ollessaan jo edesmenneitä, perinnön saavat perinnönjättäjän sisarukset ja heidän jälkeläisensä. Ellei heitäkään ole, perintö menee isovanhemmille ja heidän jälkeensä tädeille, enoille ja sedille. Sen sijaan serkut eivät enää peri. Jos perillisasemaan kuuluvia sukulaisia ei ole, perintö menee lain mukaan valtiolle.

Tarkemmin voi lukea lakimääräisestä perimyksestä tästä.

Lakimääräinen perimys toteutetaan siten, että perillisryhmä eli parenteeli perii kaiken, eikä seuraavalle jää mitään. Eli jos perinnönjättäjällä oli lapsia (1. parenteeli), he saavat kaiken, leski ja muut parenteelit eivät mitään.

Testamentti muuttaa perimysjärjestystä

Testamentti on ainoa asiakirja, jolla voi vaikuttaa siihen, kuka saa perinnön. Testamentti muuttaa lakimääräistä perimysjärjestystä.

Testamentteja on erityyppisiä, voi lukea niistä tästä linkistä.

Testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden esteettömän todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä. Todistajien ei tarvitse tietää testamentin sisältöä, vaan riittää, että todistajat tietävät, että kyseessä on testamentti. Testamentin määrämuoto on ehdoton, eikä siitä voida poiketa kuin harvinaisella lyhyen aikaa voimassa olevalla hätätilatestamentilla.

Vaikka testamentilla voikin määrätä kaikesta omaisuudestaan, testamentti ei kuitenkaan ole täysin tehokas kaikissa tilanteissa. Rintaperillisillä, eli lapsilla ja heidän jälkeläisillään, on oikeus vaatia lakiosaa, joka on puolet siitä perintöosuudesta, mitä hän saisi ilman testamenttia. Lakiosa ei tule automaattisesti, vaan sitä on vaadittava testamentin saajalta määräajassa. Lakiosa saadaan maksaa aina rahalla, jos rahamaksua ei ole testamentissa kielletty.

Lakiosasta voit lukea lisää tästä.

Leskellä sen sijaan ei ole oikeutta lakiosaan. Leskellä on kuitenkin lain mukaan oikeus pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina ollut asunto. Yhteisen kodin hallintaa varten ei tarvitse laatia erikseen testamenttia lesken hyväksi. Jos sen sijaan halutaan, että leski saa laajemman hallintaoikeuden kuin mitä laki mahdollistaa, testamentti on syytä tehdä.

Hallintaoikeuden arvo vähentää perintäverotuksessa perinnöllä saadun omaisuuden arvoa ja siten myös perintöveron määrää.

Minkä ikäisenä tehdä testamentti?

Usein kuulee, että testamenttia ei vielä tarvitse, kun on niin nuori. On totta, että suuri osa meistä elää vanhoiksi, mutta on syytä muistaa, että kaikki eivät ole näin onnekkaita.

Täysi-ikäinen voi tehdä testamentin. Ainakin testamentti on syytä tehdä, ennen kuin henkinen toimintakyky on heikentynyt liiaksi.

Jokaisen kannattaisi uhrata muutama hetki selvittääkseen itselleen, kuka perii.

Lapsettomien aviopuolisoiden saattaa olla kannattavaa tehdä keskinäinen testamentti toistensa hyväksi, näin varmistetaan, että puoliso perii kaiken, eikä toissijaisia perillisiä tarvitse myöhemmin enää miettiä lesken kuoleman jälkeen.

Myös avopuolisoiden kannattaa useasti tehdä testamentti toisilleen, ainakin yhteisen kodin osalta. Ilman testamenttia avopuolison asema on heikko, sillä hän saattaa joutua lähtemään kodistaan, jos puolison jälkeläiset haluavat realisoida asunnon.

Mistä liikkeelle?

Perintöasioita suunniteltaessa ensimmäinen ja aina tärkein asia on oman tahdon määrittäminen. Eli miten ja kenelle omaisuuden halutaan siirtyvän. Kun tahto on selvillä, ryhdytään selvittämään, miten tahto on järkevintä toteuttaa. Tämä edellyttää nykyisen tilanteen kokonaisarviota, tulevaisuusarviota sekä niiden pohjalta tehtävää suunnittelua.

Muista myös, että avioliitossa olevien henkilöiden jättämään perintöön vaikuttaa myös puolison avio-oikeus. Ennen perinnönjakoa on suoritettava ositus ja mahdollisesti maksettava tasinkoa.

Osituksesta ja tasingosta voit lukea tästä.

Onnistunut suunnittelu edellyttääkin usein sekä avio-oikeudellisen tilanteen selvittämistä ja mahdollista muuttamista että testamentin laatimista.

Avioehdosta voit lukea lisää tästä.

Lisäksi tärkeä asia on sen miettiminen, kuka tekee päätökset sinun puolestasi, kun et enää oman heikentyneen kuntosi takia itse siihen pysty. Edunvalvontavaltakirja tulee apuun siinä tilanteessa.

Edunvalvontavaltakirjasta voit lukea lisää tästä.

Yksinkertaiset kokonaisuudet voi hoitaa itsekin, mutta monimutkaiset ja toissijaismääräyksiä edellyttävän tahdon toteuttaminen kannattaa jättää asiantuntijan tehtäväksi. Vaikka asiantuntijan käyttämisestä aiheutuu kustannuksia, on säästö helposti merkittävä kokonaisuutta ajatellen.

Unohtaa ei myöskään sovi, että elämäntilanteen muuttuessa testamentin soveltuvuus kannattaa miettiä

Hoidamme jäämistösuunnittelun sekä perintö- ja testamenttiasiat ammattitaidolla ja ripeästi. Ota yhteyttä alla olevalla lomakkeella!

Tilaa asiakirja sähköpostiisi

Yksilöllinen varatuomarin laatima testamentti sähköpostiisi 87 eurolla – lue lisää ja tilaa.

Keskinäinen testamentti sähköpostiin 91 eurolla – lue lisää ja tilaa.

Edunvalvontavaltakirja verkossa, varatuomari laatii valtakirjan haluamillasi määräyksillä – 35 euroa – lue lisää ja tilaa tästä.

Yhteydenottolomake

Yhteydenottolomakkeen lähettäminen ei velvoita sinua mihinkään eikä siitä aiheudu sinulle kustannuksia.

Otamme sinuun yhteyttä muutaman arkipäivän sisällä.
(Pakollinen)

Avio-oikeus

Avio-oikeudella tarkoitetaan puolison oikeutta toisen puolison omaisuuteen. Oikeus ei käytännössä konkretisoidu liiton aikana, vaan vasta sen päättyessä. Aviopuolisoilla ja rekisteröidyssä parisuhteessa olevilla on avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen, mutta avoliitossa olevilta se puuttuu.

Avio-oikeus tulee voimaan automaattisesti avioliiton solmimisen tai parisuhteen rekisteröinnin yhteydessä ilman mitään erillisiä toimenpiteitä.

Avio-oikeutta voidaan rajoittaa tekemällä avioehtosopimus, jossa määritellään mikä puolisoiden omaisuus on avio-oikeuden alaista ja mikä siitä vapaata. Yleinen avioehtosopimuksen sisältö on, että puolisoilla ei ole lainkaan avio-oikeutta toistensa nykyiseen tai tulevaan omaisuuteen. Voidaan myös sopia, että vain osa omaisuudesta on avio-oikeudesta vapaata.

Kun puolison on saanut testamentilla tai lahjalla omaisuutta, myös testamentin tai lahjakirjan tekijä on voinut sulkea pois omaisuuden saajan puolison avio-oikeus testamentattuun tai lahjoitettuun omaisuuteen.

Lue lisää: Ositus

Ositus

Mitä tapahtuu puolisoiden omaisuudelle, kun avioliitto tai rekisteröity parisuhde päättyy? Vaikka kumpikin puolisoista omistaa liiton aikana omansa, tasataan molempien avio-oikeuden alaisen omaisuuden nettovarallisuudeksi yhtä suuri määrä. Ositus tarkoittaa tiivistäen tätä. Tasinko on puolestaan se varojen määrä, joka liikkuu puolisolta toiselle

Omaisuus avioliiton aikana

Avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen aikana jokainen omistaa omansa. Yhteinen omaisuus omistetaan yleensä puoliksi, mutta omistussuhde voi olla jokin muukin, riippuen miten se on kirjattu (esimerkiksi 60/40). Jos auto on toisen puolison nimissä, toinen puoliso ei juridisesti omista sitä osaksikaan. Samoin velat ovat joko omia tai yhteisiä.

Puolisoilla on kuitenkin avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen päättyessä. Avio-oikeus voidaan sulkea pois ainoastaan avioehtosopimuksella. Myös testamentissa tai lahjakirjassa on voitu sulkea omaisuuden saajan puolison avio-oikeus pois. Avopuolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen.

Avio-oikeudesta voit lukea lisää täältä.

Ositus

Avioliiton ja rekisteröidyn parisuhteen päätyttyä puolisoiden välillä toimitetaan ositus. Ositusperuste voi olla joko puolison kuolema tai avioeroprosessin aloittaminen eli hakemuksen jättäminen käräjäoikeuteen. Ositus tehdäänkin siten eroavien tai eronneiden puolisoiden välillä tai ensin kuolleen puolison kuolinpesän ja lesken välillä.

Ositus tarkoittaa sitä lasku- ja jakotoimitusta, jossa puolisoiden omaisuus selvitetään ja viimeisenä omaisuus jaetaan puolisoiden välillä. Osituksessa puolisoiden yhdessä omistama esine voidaan jakaa kokonaan yksin toiselle puolisolle, ja toinen puoliso saa puolestaan vastaavasta arvosta jotain muuta omaisuutta.

Ositusta varten lasketaan kummankin puolison avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö. Kummankin puolison velattoman omaisuuden määrä lasketaan yhteen, jolloin saadaan selville puolisoiden yhteinen avio-oikeuden omaisuuden säästö. Avio-oikeus tarkoittaa sitä, että kummallakin puolisolla on oikeus tasan puoleen tästä määrästä.

Puolisot voivat laatia ennen ositusperusteen muodostumista osituksen esisopimuksen eli sopimuksen avioeron varalta. Siinä sovitaan ennakolta, miten omaisuus tullaan osittamaan ja jakamaan. Osituksen esisopimus on pätevä sopimus osapuolten välillä, mutta se ei kata tilannetta, jossa osapuolina ovat leski ja puolison kuolinpesä.

Silloin, kun puolisot ovat sopineet, että kummallakaan ei ole lainkaan avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, osituksen sijaan suoritetaan puolisoiden omaisuuden erottelu.

Tasinko

Tasinko on osituksessa se erä, joka siirtyy puolisolta toiselle, jotta edellä mainittuun 50/50-tilanteeseen päästään. Tasinkoa antava puoliso päättää, mitä omaisuutta hän antaa tasinkona. Tasinko on saajalleen verovapaata tuloa.

Ainoa poikkeus tasingonmaksuvelvollisuudessa on se, että leski ei ole velvollinen maksamaan tasinkoa ensiksi kuolleen puolison perillisille. Kannattaa myös huomata, että kuolinpesässä ei voida suorittaa perinnönjakoa ennen kuin ositus on toimitettu.

Perhevarallisuusoikeuteen ja jäämistöihin liittyvät asiat voivat olla monimutkaisia ja hankalasti hahmotettavia. Me Carengiuksella olemme kokeneita alan ammattilaisia. Voit siis kääntyä luottamuksella puoleemme.

Mika Heinonen
Specialist Legal Counsel