Kuka minut perii?

Oletko joskus ajatellut, miten omaisuutesi tullaan jälkeesi jakamaan? Kuka perii? Asian pohtimiselle kannattaa uhrata muutama hetki, sillä perintösuunnittelu saattaa säästää monelta vaivalta ja yllätykseltä, sekä vähentää useasti myös aikanaan perinnönsaajille maksettavaksi tulevaa perintöveroa.

Lakimääräinen perinnönsaajien järjestys

Onko sinulla lapsia tai oletko avioliitossa? Kuka perii? Lähtökohtana on, että lapset ja heidän jälkeläisensä (eli rintaperilliset) perivät kaiken. Jokainen sukuhaara saa yhtä paljon. Silloin, kun perittävällä on rintaperillisiä, aviopuoliso ei peri mitään. Tämä tulee usein monelle yllätyksenä.

Mikäli rintaperillisiä ei ole, aviopuoliso perii kaiken. Mahdollisesta avioehdosta huolimatta! On siis syytä muistaa, että avioehto ja perintö ovat ja tarkoittavat eri asioita. Lesken kuoltua lesken jäämistö jaetaan ensin kuolleen aviopuolison toissijaisten perillisten ja lesken perillisten kesken.

Lapsettoman sinkun perii hänen vanhempansa ja heidän ollessaan jo edesmenneitä, perinnön saavat perinnönjättäjän sisarukset ja heidän jälkeläisensä. Ellei heitäkään ole, perintö menee isovanhemmille ja heidän jälkeensä tädeille, enoille ja sedille. Sen sijaan serkut eivät enää peri. Jos perillisasemaan kuuluvia sukulaisia ei ole, perintö menee lain mukaan valtiolle.

Tarkemmin voi lukea lakimääräisestä perimyksestä tästä.

Lakimääräinen perimys toteutetaan siten, että perillisryhmä eli parenteeli perii kaiken, eikä seuraavalle jää mitään. Eli jos perinnönjättäjällä oli lapsia (1. parenteeli), he saavat kaiken, leski ja muut parenteelit eivät mitään.

Testamentti muuttaa perimysjärjestystä

Testamentti on ainoa asiakirja, jolla voi vaikuttaa siihen, kuka saa perinnön. Testamentti muuttaa lakimääräistä perimysjärjestystä.

Testamentteja on erityyppisiä, voi lukea niistä tästä linkistä.

Testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden esteettömän todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä. Todistajien ei tarvitse tietää testamentin sisältöä, vaan riittää, että todistajat tietävät, että kyseessä on testamentti. Testamentin määrämuoto on ehdoton, eikä siitä voida poiketa kuin harvinaisella lyhyen aikaa voimassa olevalla hätätilatestamentilla.

Vaikka testamentilla voikin määrätä kaikesta omaisuudestaan, testamentti ei kuitenkaan ole täysin tehokas kaikissa tilanteissa. Rintaperillisillä, eli lapsilla ja heidän jälkeläisillään, on oikeus vaatia lakiosaa, joka on puolet siitä perintöosuudesta, mitä hän saisi ilman testamenttia. Lakiosa ei tule automaattisesti, vaan sitä on vaadittava testamentin saajalta määräajassa. Lakiosa saadaan maksaa aina rahalla, jos rahamaksua ei ole testamentissa kielletty.

Lakiosasta voit lukea lisää tästä.

Leskellä sen sijaan ei ole oikeutta lakiosaan. Leskellä on kuitenkin lain mukaan oikeus pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina ollut asunto. Yhteisen kodin hallintaa varten ei tarvitse laatia erikseen testamenttia lesken hyväksi. Jos sen sijaan halutaan, että leski saa laajemman hallintaoikeuden kuin mitä laki mahdollistaa, testamentti on syytä tehdä.

Hallintaoikeuden arvo vähentää perintäverotuksessa perinnöllä saadun omaisuuden arvoa ja siten myös perintöveron määrää.

Minkä ikäisenä tehdä testamentti?

Usein kuulee, että testamenttia ei vielä tarvitse, kun on niin nuori. On totta, että suuri osa meistä elää vanhoiksi, mutta on syytä muistaa, että kaikki eivät ole näin onnekkaita.

Täysi-ikäinen voi tehdä testamentin. Ainakin testamentti on syytä tehdä, ennen kuin henkinen toimintakyky on heikentynyt liiaksi.

Jokaisen kannattaisi uhrata muutama hetki selvittääkseen itselleen, kuka perii.

Lapsettomien aviopuolisoiden saattaa olla kannattavaa tehdä keskinäinen testamentti toistensa hyväksi, näin varmistetaan, että puoliso perii kaiken, eikä toissijaisia perillisiä tarvitse myöhemmin enää miettiä lesken kuoleman jälkeen.

Myös avopuolisoiden kannattaa useasti tehdä testamentti toisilleen, ainakin yhteisen kodin osalta. Ilman testamenttia avopuolison asema on heikko, sillä hän saattaa joutua lähtemään kodistaan, jos puolison jälkeläiset haluavat realisoida asunnon.

Mistä liikkeelle?

Perintöasioita suunniteltaessa ensimmäinen ja aina tärkein asia on oman tahdon määrittäminen. Eli miten ja kenelle omaisuuden halutaan siirtyvän. Kun tahto on selvillä, ryhdytään selvittämään, miten tahto on järkevintä toteuttaa. Tämä edellyttää nykyisen tilanteen kokonaisarviota, tulevaisuusarviota sekä niiden pohjalta tehtävää suunnittelua.

Muista myös, että avioliitossa olevien henkilöiden jättämään perintöön vaikuttaa myös puolison avio-oikeus. Ennen perinnönjakoa on suoritettava ositus ja mahdollisesti maksettava tasinkoa.

Osituksesta ja tasingosta voit lukea tästä.

Onnistunut suunnittelu edellyttääkin usein sekä avio-oikeudellisen tilanteen selvittämistä ja mahdollista muuttamista että testamentin laatimista.

Avioehdosta voit lukea lisää tästä.

Lisäksi tärkeä asia on sen miettiminen, kuka tekee päätökset sinun puolestasi, kun et enää oman heikentyneen kuntosi takia itse siihen pysty. Edunvalvontavaltakirja tulee apuun siinä tilanteessa.

Edunvalvontavaltakirjasta voit lukea lisää tästä.

Yksinkertaiset kokonaisuudet voi hoitaa itsekin, mutta monimutkaiset ja toissijaismääräyksiä edellyttävän tahdon toteuttaminen kannattaa jättää asiantuntijan tehtäväksi. Vaikka asiantuntijan käyttämisestä aiheutuu kustannuksia, on säästö helposti merkittävä kokonaisuutta ajatellen.

Unohtaa ei myöskään sovi, että elämäntilanteen muuttuessa testamentin soveltuvuus kannattaa miettiä

Hoidamme jäämistösuunnittelun sekä perintö- ja testamenttiasiat ammattitaidolla ja ripeästi. Ota yhteyttä alla olevalla lomakkeella!

Tilaa asiakirja sähköpostiisi

Yksilöllinen varatuomarin laatima testamentti sähköpostiisi 87 eurolla – lue lisää ja tilaa.

Keskinäinen testamentti sähköpostiin 91 eurolla – lue lisää ja tilaa.

Edunvalvontavaltakirja verkossa, varatuomari laatii valtakirjan haluamillasi määräyksillä – 35 euroa – lue lisää ja tilaa tästä.

Yhteydenottolomake

Yhteydenottolomakkeen lähettäminen ei velvoita sinua mihinkään eikä siitä aiheudu sinulle kustannuksia.

Otamme sinuun yhteyttä muutaman arkipäivän sisällä.
(Pakollinen)

Edunvalvontavaltakirja (edunvalvontavaltuutus)

Oletko koskaan miettinyt, kuka tekee päätökset puolestasi, kun et itse enää pysty? Puoliso, lapset? Heillä ei ole automaattista oikeutta käyttää virallista päätösvaltaa sinun asioissasi. Edunvalvontavaltakirja eli edunvalvontavaltuutus on ratkaisu tähän ongelmaan.

Voit tilata edunvalvontavaltakirja TÄSTÄ hintaan 35 euroa (sis. alv). Asiakirjan laatii varatuomari ilmoittamiesi tietojen perusteella ja saat asiakirjan sähköpostiisi nopealla aikataululla.

Tehdään etukäteen pahan päivän varalle

Edunvalvontavaltakirjalla eli edunvalvontavaltuutuksella voit valtuuttaa haluamasi henkilön edustamaan itseäsi tilanteessa, jossa kykysi hoitaa asioitasi on heikentynyt esimerkiksi sairauden, vanhuuden tai vastaavan syyn vuoksi. Valtuutus annetaan etukäteen tulevaisuuden varalle. Valtuutuksen antajan tulee olla valtakirjan tekohetkellä vähintään 18-vuotias sekä hänen tulee ymmärtää antamansa valtakirjan merkitys

Valtuutuksen voi antaa
1) Yksittäistä asiaa varten
2) Taloudellisia asioita varten
3) Henkilökohtaisia asioita varten (esimerkiksi hoito)
Valtuutukseen voidaan liittää myös hoitotahto.

Valtuutus olisi jokaisen hyvä laatia ajoissa, sillä sairastuttuasi tai oltuasi esimerkiksi onnettomuudessa tai menetettyäsi muuten toimintakykysi, on jo liian myöhäistä, mikäli et enää pysty ymmärtämään valtuutuksen merkitystä.

Yksilöllistä edunvalvontaa

Edunvalvontavaltuutuksella vaikutat siihen, kuka asioitasi hoitaa. Yleensä hän on joku läheinen, johon luotat. Ilman valtakirjaa saatat päätyä yleisen edunvalvonnan asiakkaaksi, jossa jokaisella yleisellä edunvalvojalla on niin paljon asiakkaita, että yksilön palvelu on käytännössä mahdotonta.

Valtuutuksen sisältö

Valtakirjaan tulee merkitä ne asiat, joihin valtuutetulla on oikeus ryhtyä valtuuttajan puolesta hänen edustajanaan. Valtuutus voi koskea joko omaisuuden hoitoa tai valtuuttajan hoitoa ja muita henkilökohtaisia asioita. Valtuutus voi koskea myös vain yhtä tiettyä nimettyä asiaa.

Kun valtuutus on myöhemmin vahvistettu maistraatissa, valtuutettu saa edustaa valtuuttajaa sopimuksissa ja muissa oikeustoimissa valtuutuksen ja lainsäädännön rajoissa. Valtuutetun tulee luonnollisesti toimia päämiehensä parhaaksi.

On kuitenkin syytä muistaa, että valtuutettu ei voi tehdä valtuuttajan puolesta korostetun henkilökohtaisia toimia. Siten esimerkiksi testamentin laatiminen valtuuttajan puolesta ei ole mahdollista.

Valtuutettu ei myöskään saa lahjoittaa päämiehen omaisuutta, paitsi jos valtuutuksessa on määrätty että tietyissä tilanteissa annetaan lahjoja päämiehen puolesta. Yleensä kysymykseen tulevat tavanomaiset merkkipäivälahjat.

Silloin, kun valtuuttaja kykenee ymmärtämään asian, valtuutetun tulee kuulla häntä ennen tärkeiden päätösten tekemistä.

Valtuutettu, varavaltuutettu ja toissijainen valtuutettu

Edunvalvontavaltakirja edellyttää aina vähintään valtuutetun nimeämistä. Valtuutettuja voi olla useita ja heidän toimivaltansa voi olla rinnakkaista tai yhteistä. Valtuutetut voidaan myös valtuuttaa eri tehtäviä varten, siten toinen valtuutettu voidaan valtuuttaa hoitamaan taloudellisia asioita ja toinen henkilökohtaisia asioita.

Siltä varalta, että valtuutettu ei ota tehtävää vastaan tai tulee pysyvästi kykenemättömäksi hoitamaan tehtäväänsä, valtakirjalla voidaan nimetä toissijainen valtuutettu tai valtuutettuja.

Varavaltuutettu puolestaan voidaan nimetä siltä varalta, että valtuutettu on tilapäisesti estynyt hoitamaan tehtävää esimerkiksi esteellisyyden vuoksi.

Edunvalvontavaltakirjan laatiminen

Edunvalvontavaltakirja on tehtävä kirjallisesti. Siitä on käytävä ilmi valtuuttaja ja valtuutettu sekä mahdollinen toissijainen valtuutettu ja varavaltuutettu, valtuuttamistarkoitus, asiat, joissa valtuutettu oikeutetaan edustamaan valtuuttajaa sekä määräys, milloin valtuutus tulee voimaan.

Edunvalvontavaltakirjan laatiminen edellyttää kahta esteetöntä todistajaa.

Saat tästä tilattua edunvalvontavaltakirjan suoraan sähköpostiisi hintaan 35 euroa. Katso lisää, täytä tiedot ja tilaa!

Todistajat

Pätevä edunvalvontavaltakirja edellyttää kahta esteetöntä todistajaa. Todistaja ei saa olla valtuuttajan tai valtuutetun sukulainen, puoliso tai sukulaisen puoliso tai muuten läheinen henkilö. Todistajan tulee lisäksi olla täysivaltainen.

Valtuuttajan allekirjoitettava valtakirja kahden todistajan ollessa samanaikaisesti läsnä. Todistajat todistavat valtakirjan allekirjoituksillaan. Todistajien tulee tietää, että asiakirja on edunvalvontavaltakirja, mutta todistajien ei tarvitse tietää asiakirjan sisältöä tarkemmin.

Valtuutuksen voimaan tuleminen ja voimassaolo

Valtuutus on tehty, kun valtakirja on luovutettu valtuutetun haltuun tai siitä on ilmoitettu valtuutetulle. Valtuutus tulee kuitenkin voimaan vasta, kun valtuuttajan kotipaikkakunnan maistraatti on vahvistanut sen.

Vahvistaminen voi tapahtua vasta, kun valtuuttaja on menettänyt kykynsä hoitaa asioitaan. Siten valtuutettu toimittaa maistraattiin edunvalvontavaltakirja alkuperäisenä sekä lääkärintodistuksen, ettei valtuuttaja enää kykene hoitamaan asioitaan itse.

Ennen maistraatin tekemää vahvistamista valtuutettu ei siten voi toimia valtuuttajan puolesta. Mikäli valtuuttaja kuolee ennen kuin valtuutusta tarvitaan tai vahvistaminen on tapahtunut, valtuutus raukeaa.

Valtakirjan muuttaminen ja peruuttaminen

Edunvalvontavaltakirjan voi peruuttaa tai sitä voi myöhemmin muuttaa. Peruutus tai muutos on kuitenkin tehtävä ennen, kuin valtuuttajan on menettänyt kykynsä ymmärtää uuden valtuutuksen tai peruutuksen merkitys.

Peruutus tehdään ottamalla valtakirja takaisin (jos se on annettu valtuutetulle), hävittämällä se tai tekemällä uusi valtakirja. 

Muista, että edunvalvontavaltakirja ei korvaa testamenttia!

Voit tilata edunvalvontavaltakirja TÄSTÄ hintaan 35 euroa (sis. alv). Asiakirjan laatii varatuomari ilmoittamiesi tietojen perusteella ja saat asiakirjan sähköpostiisi nopealla aikataululla.

Lataa itsellesi maksuton muokattava edunvalvontavaltakirjan malliasiakirja TÄSTÄ.

Mika Heinonen
Varatuomari