Kuka sinut perii?

Oletko joskus ajatellut, miten omaisuutesi tullaan jälkeesi jakamaan? Kuka perii? Asian pohtimiselle kannattaa uhrata muutama hetki, sillä perintösuunnittelu saattaa säästää monelta vaivalta ja yllätykseltä, sekä vähentää useasti myös aikanaan perinnönsaajille maksettavaksi tulevaa perintöveroa.

Lakimääräinen perinnönsaajien järjestys

Onko sinulla lapsia tai oletko avioliitossa? Kuka perii? Lähtökohtana on, että lapset ja heidän jälkeläisensä (eli rintaperilliset) perivät kaiken. Jokainen sukuhaara saa yhtä paljon. Silloin, kun perittävällä on rintaperillisiä, aviopuoliso ei peri mitään. Tämä tulee usein monelle yllätyksenä.

Mikäli rintaperillisiä ei ole, aviopuoliso perii kaiken. Mahdollisesta avioehdosta huolimatta! On siis syytä muistaa, että avioehto ja perintö ovat ja tarkoittavat eri asioita. Lesken kuoltua lesken jäämistö jaetaan ensin kuolleen aviopuolison toissijaisten perillisten ja lesken perillisten kesken.

Lapsettoman sinkun perii hänen vanhempansa ja heidän ollessaan jo edesmenneitä, perinnön saavat perinnönjättäjän sisarukset ja heidän jälkeläisensä. Ellei heitäkään ole, perintö menee isovanhemmille ja heidän jälkeensä tädeille, enoille ja sedille. Sen sijaan serkut eivät enää peri. Jos perillisasemaan kuuluvia sukulaisia ei ole, perintö menee lain mukaan valtiolle.

Tarkemmin voi lukea lakimääräisestä perimyksestä tästä.

Lakimääräinen perimys toteutetaan siten, että perillisryhmä eli parenteeli perii kaiken, eikä seuraavalle jää mitään. Eli jos perinnönjättäjällä oli lapsia (1. parenteeli), he saavat kaiken, leski ja muut parenteelit eivät mitään.

Testamentti muuttaa perimysjärjestystä

Testamentti on ainoa asiakirja, jolla voi vaikuttaa siihen, kuka saa perinnön. Testamentti muuttaa lakimääräistä perimysjärjestystä.

Testamentteja on erityyppisiä, voi lukea niistä tästä linkistä.

Testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden esteettömän todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä. Todistajien ei tarvitse tietää testamentin sisältöä, vaan riittää, että todistajat tietävät, että kyseessä on testamentti. Testamentin määrämuoto on ehdoton, eikä siitä voida poiketa kuin harvinaisella lyhyen aikaa voimassa olevalla hätätilatestamentilla.

Vaikka testamentilla voikin määrätä kaikesta omaisuudestaan, testamentti ei kuitenkaan ole täysin tehokas kaikissa tilanteissa. Rintaperillisillä, eli lapsilla ja heidän jälkeläisillään, on oikeus vaatia lakiosaa, joka on puolet siitä perintöosuudesta, mitä hän saisi ilman testamenttia. Lakiosa ei tule automaattisesti, vaan sitä on vaadittava testamentin saajalta määräajassa. Lakiosa saadaan maksaa aina rahalla, jos rahamaksua ei ole testamentissa kielletty.

Lakiosasta voit lukea lisää tästä.

Leskellä sen sijaan ei ole oikeutta lakiosaan. Leskellä on kuitenkin lain mukaan oikeus pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina ollut asunto. Yhteisen kodin hallintaa varten ei tarvitse laatia erikseen testamenttia lesken hyväksi. Jos sen sijaan halutaan, että leski saa laajemman hallintaoikeuden kuin mitä laki mahdollistaa, testamentti on syytä tehdä.

Hallintaoikeuden arvo vähentää perintäverotuksessa perinnöllä saadun omaisuuden arvoa ja siten myös perintöveron määrää.

Minkä ikäisenä tehdä testamentti?

Usein kuulee, että testamenttia ei vielä tarvitse, kun on niin nuori. On totta, että suuri osa meistä elää vanhoiksi, mutta on syytä muistaa, että kaikki eivät ole näin onnekkaita.

Täysi-ikäinen voi tehdä testamentin. Ainakin testamentti on syytä tehdä, ennen kuin henkinen toimintakyky on heikentynyt liiaksi.

Jokaisen kannattaisi uhrata muutama hetki selvittääkseen itselleen, kuka perii.

Lapsettomien aviopuolisoiden saattaa olla kannattavaa tehdä keskinäinen testamentti toistensa hyväksi, näin varmistetaan, että puoliso perii kaiken, eikä toissijaisia perillisiä tarvitse myöhemmin enää miettiä lesken kuoleman jälkeen.

Myös avopuolisoiden kannattaa useasti tehdä testamentti toisilleen, ainakin yhteisen kodin osalta. Ilman testamenttia avopuolison asema on heikko, sillä hän saattaa joutua lähtemään kodistaan, jos puolison jälkeläiset haluavat realisoida asunnon.

Mistä liikkeelle?

Perintöasioita suunniteltaessa ensimmäinen ja aina tärkein asia on oman tahdon määrittäminen. Eli miten ja kenelle omaisuuden halutaan siirtyvän. Kun tahto on selvillä, ryhdytään selvittämään, miten tahto on järkevintä toteuttaa. Tämä edellyttää nykyisen tilanteen kokonaisarviota, tulevaisuusarviota sekä niiden pohjalta tehtävää suunnittelua.

Muista myös, että avioliitossa olevien henkilöiden jättämään perintöön vaikuttaa myös puolison avio-oikeus. Ennen perinnönjakoa on suoritettava ositus ja mahdollisesti maksettava tasinkoa.

Osituksesta ja tasingosta voit lukea tästä.

Onnistunut suunnittelu edellyttääkin usein sekä avio-oikeudellisen tilanteen selvittämistä ja mahdollista muuttamista että testamentin laatimista.

Avioehdosta voit lukea lisää tästä.

Lisäksi tärkeä asia on sen miettiminen, kuka tekee päätökset sinun puolestasi, kun et enää oman heikentyneen kuntosi takia itse siihen pysty. Edunvalvontavaltakirja tulee apuun siinä tilanteessa.

Edunvalvontavaltakirjasta voit lukea lisää tästä.

Yksinkertaiset kokonaisuudet voi hoitaa itsekin, mutta monimutkaiset ja toissijaismääräyksiä edellyttävän tahdon toteuttaminen kannattaa jättää asiantuntijan tehtäväksi. Vaikka asiantuntijan käyttämisestä aiheutuu kustannuksia, on säästö helposti merkittävä kokonaisuutta ajatellen.

Unohtaa ei myöskään sovi, että elämäntilanteen muuttuessa testamentin soveltuvuus kannattaa miettiä

Hoidamme jäämistösuunnittelun sekä perintö- ja testamenttiasiat ammattitaidolla ja ripeästi. Ota yhteyttä alla olevalla lomakkeella!

Tilaa asiakirja sähköpostiisi

Yksilöllinen varatuomarin laatima testamentti sähköpostiisi 87 eurolla – lue lisää ja tilaa.

Keskinäinen testamentti sähköpostiin 91 eurolla – lue lisää ja tilaa.

Edunvalvontavaltakirja verkossa, varatuomari laatii valtakirjan haluamillasi määräyksillä – 35 euroa – lue lisää ja tilaa tästä.

Yhteydenottolomake

Yhteydenottolomakkeen lähettäminen ei velvoita sinua mihinkään eikä siitä aiheudu sinulle kustannuksia.

Otamme sinuun yhteyttä muutaman arkipäivän sisällä.
(Pakollinen)

Avioehtosopimus

Avioliittolain mukaan aviopuolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, eli avioliiton päättyessä puolisoiden omaisuus jaetaan tasan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että enemmän omistava puoliso joutuu maksamaan omaisuudestaan tasinkoa vähemmän omistavalle puolisolle.

Ilman avioehtoa puolisoiden omaisuus jaetaan tasan.

Avioehtosopimus muuttaa pääsäännön. Avioehdolla puolisot voivat sopia, että avioliiton päättyessä heidän omaisuutensa jaetaan muulla tavalla kuin avioliittolain pääsäännön mukaisesti puoliksi.

Avio-oikeudesta voit lukea lisää tästä.

Maistraatin tilastojen mukaan viime vuosina on vuosittain rekisteröity hieman yli 9 500 avioehtoa. Avioliittoja puolestaan solmitaan vuosittain noin 26 500, joten karkeasti ottaen joka kolmas aviopari on laatinut avioehdon.

Kokonaan, osittain, vain toista puolisoa koskeva

Avioehtosopimuksia on kolmenlaisia:
1) kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta mihinkään toisen omaisuuteen (kokonaan poissulkeva),
2) kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta tiettyyn toisen puolison omaisuuteen (osittainen avioehto),
3) toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta mihinkään tai tiettyyn toisen puolison omaisuuteen (yksipuolinen avioehto).

Kokonaan poissulkevalla avioehdolla rajataan puolison avio-oikeus kaikesta omaisuudesta. Kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen, joka toisella oli avioliittoon mentäessä tai jonka hän avioliiton aikana tai myöhemmin saa. Avioliiton päättyessä ei suoritetakaan ositusta, vaan ainoastaan puolisoiden yhdessä omistamasta omaisuuden jako. Muuten kumpikin pitää omansa.

Voit ladata kokonaan poissulkevan avioehtosopimuksen malliasiakirjan tästä.

Osittaisella avioehdolla voidaan rajata ehto koskemaan tiettyä omaisuutta, kuten esimerkiksi perittyä, lahjana saatua tai ennen avioliittoa hankittua omaisuutta. Osittaisen avioehtosopimuksen kohteena voi olla kuitenkin mikä tahansa muukin omaisuus. Kaikki muu omaisuus paitsi avioehdossa luetteloitu ja mainittu jää avio-oikeuden alaiseksi.

Yksipuolisella avioehdolla tarkoitetaan avioehtosopimusta, jossa ainoastaan toisen puolison avio-oikeus on poissuljettu. Toisella puolisolla on avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen, mutta ei toisinpäin.

On myös mahdollista rajata avioehto koskemaan vain avioerotilannetta. Tällöin avio-oikeus säilyy avioliiton päättyessä toisen puolison kuolemaan. Tällainen avioehtosopimukseen otettu ehto voi koskea mitä tahansa edellä mainittua avioehtotyyppiä.

Yrittäjäpuoliso

Avioehtosopimuksen olemassaolo on keskeistä varsinkin silloin, kun toinen puolisoista on yrittäjä. Yrittäjäpuoliso voi suojata tehokkaasti yritysomaisuuttaan avioehtosopimuksella ja useasti yrityksille laadituissa osakassopimuksissa edellytetään avioehdon laatimista vähintään yritysvarallisuuden osalta.

Yrittäjän avioehtosopimuksella pyritään rajaamaan avio-oikeuden ulkopuolelle yrityksen osakkeet, yrityksen omaisuus ja yrityksen omistajalleen tuottama tuotto. Näin estetään se, että avioliiton päättyessä yritysomaisuus tai sen arvo ei siirry puolisolle. Myös yrityksen toiminnan jatkuminen normaalisti varmistetaan .

Perillisten asema

Puolisot voivat solmia avioehtosopimuksen siitä riippumatta, onko heillä yksin omia tai yhteisiä rintaperillisiä taikka muita perillisiä. Avioehtosopimuksella voi olla vaikutuksia myös rintaperillisiin, sillä avioehto voi vaikuttaa perittävän jäämistö suuruuteen ja sitä kautta rintaperillisen perintö- ja lakiosaan.

Lakimääräisestä perimysjärjestyksestä voit lukea lisää tästä.
Lakiosasta voit lukea lisää tästä.

Avioehtosopimuksen muotomääräykset ja voimaan saattaminen

Avioehtosopimus voidaan solmia avioliiton aikana tai jo ennen sitä. Avioehdon voimaantulemisen edellytys, rekisteröinti maistraattiin, on kuitenkin mahdollista vasta avioliiton solmimisen jälkeen. Rekisteröinnin on tapahduttava myös ennen kuin avioliitto purkautuu avioeron tai toisen puolison kuoleman johdosta ja ennen kuin puolisoiden avioeroa koskeva asia on tullut vireille. Maistraatti perii rekisteröinnistä maksun (49 euroa vuonna 2019).

Ollakseen juridisesti pätevä, avioehto on laadittava kirjallisesti, se on päivättävä ja kahden esteettömän todistajan on todistettava se oikeaksi. Esteetön todistaja ei ole kummankaan avioehdon osapuolen lähisukulainen tai lähisukulaisen puoliso.

Ositus

Omaisuuden osituksessa ei huomioida avio-oikeuden ulkopuolelle määriteltyä omaisuutta. Mikäli avioehto on täysin poissulkeva, puolisoiden välillä ei toimiteta lainkaan ositusta, vaan ainoastaan omaisuuden erottelu.

Avioehdon muuttaminen ja kumoaminen

Avioehtoa voidaan muuttaa ja tehty avioehtosopimus kumota uudella avioehtosopimuksella. Uudella avioehtosopimuksella voidaan siten esimerkiksi palauttaa aiemmin poissuljettu avio-oikeus.

Testamentilla tai lahjana saatu omaisuus

Vaikka puolisot eivät olisikaan tehneet avioehtoa, on mahdollista, että osa puolison omaisuudesta on avio-oikeuden ulkopuolista varallisuutta. Lahjana tai testamentilla saatuun omaisuuteen voi liittyä lahjakirja- tai testamenttiehto, jonka mukaan saajan aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta saatuun omaisuuteen.

Avioehtosopimuksen ja testamentin suhteesta

On hyvä huomata, että kuten kaikilla perhe- ja aviovarallisuusoikeudellisilla instrumenteilla, myös avioehtosopimuksella voidaan osaltaan suunnitella jäämistön jakoa ja vaikuttaa perintöverotuksen määrään. Avieohtosopimuksen ja testamentin tulisi olla suunniteltu toimimaan yhdessä, jotta tavoiteltu lopputulos varmasti saavutetaan. Jos asiakirjat laaditaan ilman, että toisen sisältö huomioidaan, lopputulos voi olla muuta kuin mitä on tavoiteltu.

Esimerkki. Jos aviopuolisoilla ei ole rintaperillisiä, perii leski ensisaajana puolisonsa, mikäli muunlaista testamenttia ei ole laadittu. Testamentin ja avioehtosopimuksen muodostama kokonaisuus sekä mahdollisesti maksettavaksi tuleva tasinko voivat vaikuttaa olennaisesti leskelle maksettavaksi tulevan perintöveron määrään, sillä tasinko on leskelle verovapaa saanto, perinnöstä puolestaan 90 000 euroa on perintöverosta vapaata ja ylimenevästä perinnöstä perintöveroprosentti on 13-19 % riippuen perinnön arvosta. Siten tiukka kokonaan poissulkeva avioehto voi nostaa perinnöstä maksettavan veron määrää, vaikka tarkoituksena olisikin omaisuuden siirtyminen leskelle kuoleman jälkeen. Tällaisessa tilanteessa saattaisi olla tarkoituksenmukaisin vaihtoehto vain avioeron varalta laadittu avioehto.

Voit lukea lisää tasingosta ja osituksesta tästä.

Mika Heinonen
Varatuomari

Lisätietoja:

Voit lukea lisää perintöverotuksesta Verohallinnon verkkosivuilta tästä (aukeaa uuteen ikkunaan).

Maistraatin avioehtosopimuksia koskevat verkkosivut tässä (avautuu uuteen ikkunaan).

Keskinäinen testamentti

Keskinäinen testamentti on erinomainen perintösuunnittelun väline. Keskinäinen testamentti on vähintään kahden testamentin yhdistelmä, joka laaditaan yhdelle asiakirjalle. Yleensä sen laativat puolisot, mutta ketkä tahansa kaksi henkilöä, esimerkiksi sisarukset, voivat laatia keskinäisen testamentin toistensa hyväksi. Keskinäisellä testamentilla sen laatijat testamenttaavat omaisuutensa toisilleen.

Muotovaatimukset

Keskinäinen testamentti edellyttää samoja muotovaatimuksia kuin tavallinenkin testamentti. Se on siis laadittava kirjallisesti sekä allekirjoitettava kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa.

Voit lukea enemmän testamenteista tästä.

Omistusoikeus tai hallinta- ja käyttöoikeus

Keskinäinen testamentti on yleensä joko omistusoikeustestamentti tai hallintaoikeustestamentti taikka näiden yhdistelmä. Keskinäinen testamentti voidaan laatia myös ehdollisena.

Omistusoikeustestamentilla leski saa omistusoikeuden ensiksi kuolleen puolison omaisuuteen. Tällöin leski voi vapaasti myydä tai lahjoittaa omaisuutta. Leski voi myös testamentata omaisuutta, mikäli ensiksi kuollut puoliso ei antanut toissijaista testamenttimääräystä lesken saamasta omaisuudesta.

Hallintaoikeustestamentilla turvataan eloon jääneen puolison elinikäinen oikeus käyttää ja hallita omaisuutta. Keskinäinen hallintaoikeustestamentti siis siirtää eloonjääneelle puolisolle oikeuden hallita testamentissa määrättyä omaisuutta, mutta ei omistaa sitä. Omistusoikeus omaisuuteen siis siirtyy perilliselle normaalissa järjestyksessä, mutta hallintaoikeus jää testamentissa nimetylle henkilölle.

Omistusoikeustestamenttiin voidaan myös liittää ehto, jonka mukaan leski testamentin saajana voi valita, ottaako hän testamentin vastaan kokonaan tai osittain taikka ottaako hän omaisuuteen omistusoikeuden vai ainoastaan hallintaoikeuden.

Mikäli keskinäinen testamentti laaditaan ilman toissijaista testamenttimääräyksiä, voi ensiksi kuolleen puolison omaisuus siirtyä kokonaan toisen sukuhaaran haltuun. Toissijaisella testamenttimääräyksellä tarkoitetaan sitä, kuka saa ensiksi kuolleen puolison omaisuuden lesken kuoltua.

Keskinäisen testamentin hyödyt

Keskinäisellä testamentilla voidaan vaikuttaa jäämistön moneen eri asiaan ja sillä saavutetaan myös merkittäviä verohyötyjä.

Keskinäisellä testamentilla voidaan varmistaa eloonjäävän puolison mahdollisuus viettää elämänsä turvallisesti ja mukavasti loppuun asti.

Hallintaoikeustestamentilla on huomattavat verohyödyt. Saamastaan hallintaoikeudesta eloon jäänyt puoliso ei joudu maksamaan lainkaan perintöveroa ja toisaalta hallintaoikeuden arvo vähennetään perillisten saaman perinnön arvosta. Siten myös perillisten perintöveron laskee.

Verotuksessa perinnönjättäjän puoliso saa tehdä 90 000 euron puolisovähennyksen (1.1.2017 alkaen). Toisin sanoen, puolison saamasta perinnöstä 90 000 euroa on aina perintöverosta vapaata.

Keskinäisellä testamentilla voidaan turvata omaisuuden säilyminen jälkipolvien käyttöön. Sillä voidaan myös vaikuttaa perinnönjaon ajankohtaan esimerkiksi erilaisilla lakiosavaatimusmääräyksillä.

Keskinäisen testamentin suhde rintaperillisen lakiosaan

Rintaperillisen oikeus lakiosaan on niin vahva, että sitä ei voida murtaa edes keskinäisellä testamentilla. Rintaperillisen vaatiessa lakiosaansa, hänen on saatava se rasitteista vapaana. Tämä rasitteettomuus koskee myös testamentilla perustettua hallintaoikeutta. Tämän johdosta testamentissa on yleensä syytä mainita, että eloon jääneellä puolisolla on oikeus suorittaa vaadittu lakiosa rahana.

Rintaperillisen lakiosa on puolet siitä, mitä hän muuten saisi (ilman testamenttia). Voit lukea lisää lakiosasta tästä.

Avopuolisoiden välinen keskinäinen testamentti

Myös avopuolisot voivat laatia keskinäisen testamentin. Keskinäisellä testamentilla voidaankin turvata avopuolison asema toisen puolison kuoltua. Ilman testamenttia avopuoliso ei nimittäin peri lapsetonta avopuolisoaan. Siinä missä aviopuolisolla on ilman myös testamenttimääräystä oikeus jäädä asumaan puolisoiden yhteiseen kotiin, avopuolisolla tällaista oikeutta ei ilman testamentin määräystä ole. 

Tarvitsetko keskinäistä testamenttia?

Voit tilata useimpiin tilanteisiin sopivan keskinäisen testamentin hintaan 91 euroa (sis. alv.). Varatuomari laatii yksilöllisen ilmoittamienne tietojen perusteella laaditun asiakirjan muutamassa päivässä ja se toimitetaan ilmoitettuun sähköpostiin sen valmistuttua. Lue lisää ja tilaa tästä.

Mikäli tarvitset laajempaa apua keskinäisen testamentin laatimiseen, ota yhteyttä. Olemme kokeneita jäämistöoikeuden ja perintösuunnittelun asiantuntijoita.

Mika Heinonen
Varatuomari

Testamentti

Perinnönjaossa lähtökohta on, että vainajan omaisuus jaetaan Suomen lain mukaisen perimysjärjestyksen mukaisesti. Testamentti sisältää testamentintekijän viimeisen tahdon siitä, miten hänen varallisuutensa suhteen on hänen kuolemansa jälkeen meneteltävä.

Jokainen täysi-ikäinen voi tehdä testamentin, jos hän ymmärtää sen merkityksen.

Muotovaatimukset

Testamentin muotovaatimukset ovat ehdottomia ja ankaria. Jos joku vaatimuksista jää täyttymättä, on kyseessä muotovirhe, joka vaikuttaa testamentin pätevyyteen. Kuka tahansa perillisitä voi moittia testamenttia muotovirheen perusteella, minkä seurauksena testamentti todennäköisesti jää ilman vaikutusta. Toisaalta, mikäli kaikki perilliset hyväksyvät testamentin sen muotovirheestä huolimatta, testamentti saa lainvoiman ja sitä noudatetaan.

Testamentti on laadittava kirjallisesti ja testamentin laatijan on omakätisesti allekirjoitettava se. Toista ei siten voi valtuuttaa testamentin tekemiseen. Esimerkiksi edunvalvontavaltakirjalla ei voida antaa valtuutusta testamentin tekemiseen. Ilman allekirjoitusta testamentti ei ole pätevä.

Kolmas muotovaatimus koskee testamentin todistajia. Testamentti edellyttää kahta esteetöntä todistajaa. Testamentin tekijän puoliso tai sukulainen taikka puolison sukulainen eikä testamentilla oikeuden saaja tai hänen sukulaisensa. Todistajien tulee tietää, että he ovat todistamassa testamenttia, mutta heidän ei tarvitse tietää testamentin sisällöstä tarkemmin. Molempien todistajien tulee olla myös yhtä aikaa läsnä testamenttia allekirjoitettaessa. Testamentti voi olla allekirjoitettu myös aikaisemmin, jolloin testamentin tekijän tulee tunnustaa allekirjoituksensa oikeaksi todistajille.

Päiväys ei ole testamentin pakollinen muotovaatimus. Päiväys on kuitenkin syytä ottaa mukaan, sillä sen avulla voidaan selvittää testamentin tekijän kelpoisuus tehdä testamentti ja toisaalta voidaan selvittää, mikä on viimeisin laadittu eli voimassa oleva testamentti.

Yhdestä testamentin muotovaatimuksia koskevasta korkeimman oikeuden ratkaisusta voit lukea tästä (KKO 2016:40, www.finlex.fi)

Testamenttimääräykset

Testamentilla voidaan määrätä koko omaisuuden jaosta kuoleman jälkeen tai määräykset voivat olla esinekohtaisia. Siten asunto, auto ja kesämökki voidaan halutessa määrätä kukin eri saajalle. Testamentilla voidaan määrätä omaisuuden menevän täysin omistusoikeuksin tietylle henkilölle. Määräyksenä voi olla, että omaisuus menee kenelle tahansa, puolisolle, serkulle tai vaikka yhdistykselle tai hyväntekeväisyyteen. On myös mahdollista, että esineen hallinta- ja käyttöoikeus menevät yhdelle saajalle ja saman esineen omistusoikeus menee toiselle.

Testamentissa voidaan antaa myös määräyksiä toissijaisista saajista. Siten on mahdollista määrätä, että esine menee ensin saajalle A, joka saa käyttää ja määrätä siitä, mutta A:n jälkeen esineen saa B. A ei siten voi omassa testamentissaan määrätä tästä esineestä tavalla, joka loukkaa B:n oikeutta.

Testamentissa voidaan määrätä, että testamentilla saatuun omaisuuteen ei saajan aviopuolisolla ole avio-oikeutta. Avio-oikeudesta voit lukea lisää tästä.

Testamentti ja lakiosa

Jos perittävällä on rintaperillisiä, heillä on aina oikeus saada lakiosansa. Lakiosa on puolet lakimääräisestä perintöosasta eli siitä, mitä hän saisi ilman testamenttia. Muilla perillisillä kuin rintaperillisillä ei ole oikeutta lakiosaan.

Voit lukea lakiosasta lisää tästä.

Testamentin toimeenpanija

Testamentissa voidaan määrätä sille toimeenpanija. Testamentin toimeenpanijamääräyksellä pyritään varmistamaan, että testamentin tekijän tahtoa noudatetaan.

Määräys lisää helposti kuolinpesän kustannuksia, mutta on useasti perusteltua

  1. suurissa ja paljon omaisuutta sisältävissä kuolinpesissä,
  2. kuolinpesissä, joissa on odotettavissa riitaisia välejä perillisten kesken ja useita selvityksiä, sekä
  3. esimerkiksi tilanteissa, jossa alaikäisille lapsille testamentatun omaisuuden ei haluta joutuvan ex-puolison määräysvaltaan hänen jäädessään lasten ainoaksi huoltajaksi.

Testamentin muuttaminen ja peruuttaminen

Testamentin tekijä voi milloin tahansa peruuttaa tekemänsä testamentin. Peruuttaminen tehdään hävittämällä tai repimällä vanha testamentti. Testamentti voidaan peruuttaa myös tekemällä uusi myöhemmällä päiväyksellä oleva testamentti. Tällöin testamenttiin yleensä otetaan määräys, jonka mukaan kaikki aikaisemmat testamentin kumotaan.

Hätätilatestamentti

Pakottavissa olosuhteissa testamentin määrämuodosta voidaan poiketa. Tällöin on kyse hätätilatestamentista. Hätätilatestamentti voidaan laatia, kun testamentin tekijä on estynyt tekemästä varsinaista testamenttia sairauden tai muun pakottavan syyn vuoksi.

Hätätilatestamentti voidaan tehdä joko suullisesti kahden esteettömän todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä tai myös ilman todistajia, jolloin testamentin tekijän on omakätisesti kirjoitettava ja allekirjoitettava testamentti.

Hätätilatestamentti raukeaa kolmen kuukauden kuluttua pakottavan esteen päättymisestä, jollei testamenttia ole tehty uudestaan noudattaen testamentin muotosäännöksiä. Hätätilatestamentti on siten voimassa vain määräajan.

Voit tilata varatuomarin tahtosi mukaisesti laatiman testamentin tästä hintaan 87,00 euroa (sis. alv.). Asiakirja toimitetaan muutaman päivän kuluessa sähköpostiisi.

Mika Heinonen
Varatuomari

Avio-oikeus

Avio-oikeudella tarkoitetaan puolison oikeutta toisen puolison omaisuuteen. Oikeus ei käytännössä konkretisoidu liiton aikana, vaan vasta sen päättyessä. Aviopuolisoilla ja rekisteröidyssä parisuhteessa olevilla on avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen, mutta avoliitossa olevilta se puuttuu.

Avio-oikeus tulee voimaan automaattisesti avioliiton solmimisen tai parisuhteen rekisteröinnin yhteydessä ilman mitään erillisiä toimenpiteitä.

Avio-oikeutta voidaan rajoittaa tekemällä avioehtosopimus, jossa määritellään mikä puolisoiden omaisuus on avio-oikeuden alaista ja mikä siitä vapaata. Yleinen avioehtosopimuksen sisältö on, että puolisoilla ei ole lainkaan avio-oikeutta toistensa nykyiseen tai tulevaan omaisuuteen. Voidaan myös sopia, että vain osa omaisuudesta on avio-oikeudesta vapaata.

Kun puolison on saanut testamentilla tai lahjalla omaisuutta, myös testamentin tai lahjakirjan tekijä on voinut sulkea pois omaisuuden saajan puolison avio-oikeus testamentattuun tai lahjoitettuun omaisuuteen.

Lue lisää: Ositus

Ositus

Mitä tapahtuu puolisoiden omaisuudelle, kun avioliitto tai rekisteröity parisuhde päättyy? Vaikka kumpikin puolisoista omistaa liiton aikana omansa, tasataan molempien avio-oikeuden alaisen omaisuuden nettovarallisuudeksi yhtä suuri määrä. Ositus tarkoittaa tiivistäen tätä. Tasinko on puolestaan se varojen määrä, joka liikkuu puolisolta toiselle

Omaisuus avioliiton aikana

Avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen aikana jokainen omistaa omansa. Yhteinen omaisuus omistetaan yleensä puoliksi, mutta omistussuhde voi olla jokin muukin, riippuen miten se on kirjattu (esimerkiksi 60/40). Jos auto on toisen puolison nimissä, toinen puoliso ei juridisesti omista sitä osaksikaan. Samoin velat ovat joko omia tai yhteisiä.

Puolisoilla on kuitenkin avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen päättyessä. Avio-oikeus voidaan sulkea pois ainoastaan avioehtosopimuksella. Myös testamentissa tai lahjakirjassa on voitu sulkea omaisuuden saajan puolison avio-oikeus pois. Avopuolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen.

Avio-oikeudesta voit lukea lisää täältä.

Ositus

Avioliiton ja rekisteröidyn parisuhteen päätyttyä puolisoiden välillä toimitetaan ositus. Ositusperuste voi olla joko puolison kuolema tai avioeroprosessin aloittaminen eli hakemuksen jättäminen käräjäoikeuteen. Ositus tehdäänkin siten eroavien tai eronneiden puolisoiden välillä tai ensin kuolleen puolison kuolinpesän ja lesken välillä.

Ositus tarkoittaa sitä lasku- ja jakotoimitusta, jossa puolisoiden omaisuus selvitetään ja viimeisenä omaisuus jaetaan puolisoiden välillä. Osituksessa puolisoiden yhdessä omistama esine voidaan jakaa kokonaan yksin toiselle puolisolle, ja toinen puoliso saa puolestaan vastaavasta arvosta jotain muuta omaisuutta.

Ositusta varten lasketaan kummankin puolison avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö. Kummankin puolison velattoman omaisuuden määrä lasketaan yhteen, jolloin saadaan selville puolisoiden yhteinen avio-oikeuden omaisuuden säästö. Avio-oikeus tarkoittaa sitä, että kummallakin puolisolla on oikeus tasan puoleen tästä määrästä.

Puolisot voivat laatia ennen ositusperusteen muodostumista osituksen esisopimuksen eli sopimuksen avioeron varalta. Siinä sovitaan ennakolta, miten omaisuus tullaan osittamaan ja jakamaan. Osituksen esisopimus on pätevä sopimus osapuolten välillä, mutta se ei kata tilannetta, jossa osapuolina ovat leski ja puolison kuolinpesä.

Silloin, kun puolisot ovat sopineet, että kummallakaan ei ole lainkaan avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, osituksen sijaan suoritetaan puolisoiden omaisuuden erottelu.

Tasinko

Tasinko on osituksessa se erä, joka siirtyy puolisolta toiselle, jotta edellä mainittuun 50/50-tilanteeseen päästään. Tasinkoa antava puoliso päättää, mitä omaisuutta hän antaa tasinkona. Tasinko on saajalleen verovapaata tuloa.

Ainoa poikkeus tasingonmaksuvelvollisuudessa on se, että leski ei ole velvollinen maksamaan tasinkoa ensiksi kuolleen puolison perillisille. Kannattaa myös huomata, että kuolinpesässä ei voida suorittaa perinnönjakoa ennen kuin ositus on toimitettu.

Perhevarallisuusoikeuteen ja jäämistöihin liittyvät asiat voivat olla monimutkaisia ja hankalasti hahmotettavia. Me Carengiuksella olemme kokeneita alan ammattilaisia. Voit siis kääntyä luottamuksella puoleemme.

Mika Heinonen
Specialist Legal Counsel

Lakiosa

rintaperillisillä ei ole lakiosaoikeutta. Rintaperillisillä tarkoitetaan perinnönjättäjän suoraan alenevassa polvessa olevaa perillistä. Lakiosa on henkilökohtainen oikeus.

Lakiosan määrä

Lakiosa on puolet siitä, mitä perillinen muuten saisi.

Lakiosa määritellään aina samalla tavalla. Merkitystä ei siis ole sillä, onko perittävä tehnyt testamenttia vai ei. Testamentti on kuitenkin keskeinen asia, sillä lakiosalla ei ole merkitystä tilanteissa, jossa perittävä ei ole tehnyt testamenttia. Lakiosa onkin rintaperillisen ”turva” jäämistöosuuteen.

Tilanteessa, jossa perittävällä on kolme lasta eikä hän ollut laatinut testamenttia, kukin lapsista saa jäämistöstä kolmanneksen. Lakiosan määrä on kolmanneksesta puolet, eli kuudesosa. Yhteensä lakiosat muodostavat jäämistöstä 1/2. Ks kuva 1.

Jos perittävän kolmesta lapsesta yksi olisi kuollut ennen perittävää, tulisivat kuolleen lapsen sijaan hänen kaksi lastaan. Heille kummallekin kuuluisi 1/6 jäämistöstä, kun perittävä ei ole laatinut testamenttia. Lakiosa on tästä puolet kuudesosasta, eli 1/12. Tässäkin tilanteessa lakiosat muodostavat jäämistöstä 1/2 (1/6+1/6+1/12+1/12). Ks. Kuva 2.

Lakiosien yhteismäärä onkin aina tasan puolet jäämistöstä. Tämä onkin selvää, sillä koska rintaperilliset perivät aina perittävän kokonaisuudessaan, on heidän lakiosansa puolet kaikesta, eli 1/2.

Lakiosan vaatiminen

Jos perittävä on tehnyt rintaperillisten oikeutta loukkaavan testamentin, on lakiosavaatimus esitettävä testamentin saajalle määräajassa.

Lakiosavaatimus on henkilökohtainen, eli jokaisen rintaperillisen, jonka lakiosaa on loukattu, on erikseen vaadittava omaa lakiosaansa.

Määräaika lakiosavaatimukselle on kuusi kuukautta siitä, kun rintaperillinen sai testamentista tiedontodisteellisesti. Myös lakiosailmoitus pitää antaa tiedoksi testamentin saajalle todisteellisesti. Jos testamentinsaajia on useita, lakiosavaatimus on tehtävä jokaiselle testamentinsaajalle erikseen. Ellei todisteellista tiedoksiantoa voida tehdä testamentin saajalle, lakiosavaatimus voidaan julkaista myös Virallisessa lehdessä julkaistavalla kuulutuksella.

Määräaika lakiosan vaatimiselle on ehdoton. Määräajan laiminlyönti johtaa siihen, että lakiosa menetetään lopullisesti, mikä on todettu myös useassa Suomen oikeuskäytännössä annetussa ratkaisussa.

Lakiosavaatimusta ei tule sekoittaa siihen, että vaaditaan testamentin julistamista pätemättömäksi. Lakiosavaatimus turvaa rintaperillisen oikeuden saada puolet siitä, mitä hän saisi ilman testamenttia. Testamentin moite puolestaan pyrkii kumoamaan testamentin saajan oikeuden kokonaan. Testamenttimoite on myös muiden perillisten kuin rintaperillisten käytettävissä.

Mika Heinonen
Varatuomari

Lue lisää
Jäämistöoikeus
Lakimääräinen perimysjärjestys

Tilaa testamentti verkossa – 87 euroa toimitettuna sähköpostiisi.

Edunvalvontavaltakirja (edunvalvontavaltuutus)

Oletko koskaan miettinyt, kuka tekee päätökset puolestasi, kun et itse enää pysty? Puoliso, lapset? Heillä ei ole automaattista oikeutta käyttää virallista päätösvaltaa sinun asioissasi. Edunvalvontavaltakirja eli edunvalvontavaltuutus on ratkaisu tähän ongelmaan.

Voit tilata edunvalvontavaltakirja TÄSTÄ hintaan 35 euroa (sis. alv). Asiakirjan laatii varatuomari ilmoittamiesi tietojen perusteella ja saat asiakirjan sähköpostiisi nopealla aikataululla.

Tehdään etukäteen pahan päivän varalle

Edunvalvontavaltakirjalla eli edunvalvontavaltuutuksella voit valtuuttaa haluamasi henkilön edustamaan itseäsi tilanteessa, jossa kykysi hoitaa asioitasi on heikentynyt esimerkiksi sairauden, vanhuuden tai vastaavan syyn vuoksi. Valtuutus annetaan etukäteen tulevaisuuden varalle. Valtuutuksen antajan tulee olla valtakirjan tekohetkellä vähintään 18-vuotias sekä hänen tulee ymmärtää antamansa valtakirjan merkitys

Valtuutuksen voi antaa
1) Yksittäistä asiaa varten
2) Taloudellisia asioita varten
3) Henkilökohtaisia asioita varten (esimerkiksi hoito)
Valtuutukseen voidaan liittää myös hoitotahto.

Valtuutus olisi jokaisen hyvä laatia ajoissa, sillä sairastuttuasi tai oltuasi esimerkiksi onnettomuudessa tai menetettyäsi muuten toimintakykysi, on jo liian myöhäistä, mikäli et enää pysty ymmärtämään valtuutuksen merkitystä.

Yksilöllistä edunvalvontaa

Edunvalvontavaltuutuksella vaikutat siihen, kuka asioitasi hoitaa. Yleensä hän on joku läheinen, johon luotat. Ilman valtakirjaa saatat päätyä yleisen edunvalvonnan asiakkaaksi, jossa jokaisella yleisellä edunvalvojalla on niin paljon asiakkaita, että yksilön palvelu on käytännössä mahdotonta.

Valtuutuksen sisältö

Valtakirjaan tulee merkitä ne asiat, joihin valtuutetulla on oikeus ryhtyä valtuuttajan puolesta hänen edustajanaan. Valtuutus voi koskea joko omaisuuden hoitoa tai valtuuttajan hoitoa ja muita henkilökohtaisia asioita. Valtuutus voi koskea myös vain yhtä tiettyä nimettyä asiaa.

Kun valtuutus on myöhemmin vahvistettu maistraatissa, valtuutettu saa edustaa valtuuttajaa sopimuksissa ja muissa oikeustoimissa valtuutuksen ja lainsäädännön rajoissa. Valtuutetun tulee luonnollisesti toimia päämiehensä parhaaksi.

On kuitenkin syytä muistaa, että valtuutettu ei voi tehdä valtuuttajan puolesta korostetun henkilökohtaisia toimia. Siten esimerkiksi testamentin laatiminen valtuuttajan puolesta ei ole mahdollista.

Valtuutettu ei myöskään saa lahjoittaa päämiehen omaisuutta, paitsi jos valtuutuksessa on määrätty että tietyissä tilanteissa annetaan lahjoja päämiehen puolesta. Yleensä kysymykseen tulevat tavanomaiset merkkipäivälahjat.

Silloin, kun valtuuttaja kykenee ymmärtämään asian, valtuutetun tulee kuulla häntä ennen tärkeiden päätösten tekemistä.

Valtuutettu, varavaltuutettu ja toissijainen valtuutettu

Edunvalvontavaltakirja edellyttää aina vähintään valtuutetun nimeämistä. Valtuutettuja voi olla useita ja heidän toimivaltansa voi olla rinnakkaista tai yhteistä. Valtuutetut voidaan myös valtuuttaa eri tehtäviä varten, siten toinen valtuutettu voidaan valtuuttaa hoitamaan taloudellisia asioita ja toinen henkilökohtaisia asioita.

Siltä varalta, että valtuutettu ei ota tehtävää vastaan tai tulee pysyvästi kykenemättömäksi hoitamaan tehtäväänsä, valtakirjalla voidaan nimetä toissijainen valtuutettu tai valtuutettuja.

Varavaltuutettu puolestaan voidaan nimetä siltä varalta, että valtuutettu on tilapäisesti estynyt hoitamaan tehtävää esimerkiksi esteellisyyden vuoksi.

Edunvalvontavaltakirjan laatiminen

Edunvalvontavaltakirja on tehtävä kirjallisesti. Siitä on käytävä ilmi valtuuttaja ja valtuutettu sekä mahdollinen toissijainen valtuutettu ja varavaltuutettu, valtuuttamistarkoitus, asiat, joissa valtuutettu oikeutetaan edustamaan valtuuttajaa sekä määräys, milloin valtuutus tulee voimaan.

Edunvalvontavaltakirjan laatiminen edellyttää kahta esteetöntä todistajaa.

Saat tästä tilattua edunvalvontavaltakirjan suoraan sähköpostiisi hintaan 35 euroa. Katso lisää, täytä tiedot ja tilaa!

Todistajat

Pätevä edunvalvontavaltakirja edellyttää kahta esteetöntä todistajaa. Todistaja ei saa olla valtuuttajan tai valtuutetun sukulainen, puoliso tai sukulaisen puoliso tai muuten läheinen henkilö. Todistajan tulee lisäksi olla täysivaltainen.

Valtuuttajan allekirjoitettava valtakirja kahden todistajan ollessa samanaikaisesti läsnä. Todistajat todistavat valtakirjan allekirjoituksillaan. Todistajien tulee tietää, että asiakirja on edunvalvontavaltakirja, mutta todistajien ei tarvitse tietää asiakirjan sisältöä tarkemmin.

Valtuutuksen voimaan tuleminen ja voimassaolo

Valtuutus on tehty, kun valtakirja on luovutettu valtuutetun haltuun tai siitä on ilmoitettu valtuutetulle. Valtuutus tulee kuitenkin voimaan vasta, kun valtuuttajan kotipaikkakunnan maistraatti on vahvistanut sen.

Vahvistaminen voi tapahtua vasta, kun valtuuttaja on menettänyt kykynsä hoitaa asioitaan. Siten valtuutettu toimittaa maistraattiin edunvalvontavaltakirja alkuperäisenä sekä lääkärintodistuksen, ettei valtuuttaja enää kykene hoitamaan asioitaan itse.

Ennen maistraatin tekemää vahvistamista valtuutettu ei siten voi toimia valtuuttajan puolesta. Mikäli valtuuttaja kuolee ennen kuin valtuutusta tarvitaan tai vahvistaminen on tapahtunut, valtuutus raukeaa.

Valtakirjan muuttaminen ja peruuttaminen

Edunvalvontavaltakirjan voi peruuttaa tai sitä voi myöhemmin muuttaa. Peruutus tai muutos on kuitenkin tehtävä ennen, kuin valtuuttajan on menettänyt kykynsä ymmärtää uuden valtuutuksen tai peruutuksen merkitys.

Peruutus tehdään ottamalla valtakirja takaisin (jos se on annettu valtuutetulle), hävittämällä se tai tekemällä uusi valtakirja. 

Muista, että edunvalvontavaltakirja ei korvaa testamenttia!

Voit tilata edunvalvontavaltakirja TÄSTÄ hintaan 35 euroa (sis. alv). Asiakirjan laatii varatuomari ilmoittamiesi tietojen perusteella ja saat asiakirjan sähköpostiisi nopealla aikataululla.

Lataa itsellesi maksuton muokattava edunvalvontavaltakirjan malliasiakirja TÄSTÄ.

Mika Heinonen
Varatuomari

Testamenttityypit

Testamentteja voidaan jaotella eri tavoin, yleisimmät testamenttityypit on käsitelty tässä artikkelissa. Testamentissa voi olla useita osia ja hyvin erilaisia määräyksiä. Testamentilla määräät, miten jäämistösi jaetaan kuolemasi jälkeen tai kuka saa oikeuden käyttää omaisuuttasi. Testamentissa voit antaa paitsi omaisuuttasi koskevia määräyksiä, myös muita määräyksiä, esimerkiksi viimeiseen leposijaasi liittyen.

Yleisimmät testamenttityypit

YLEISTESTAMENTTI, jolla voit määrätä koko omaisuutesi tai tietyn osan siitä yhdelle tai useammalle henkilölle. Usein saajina tällaisissa testamenteissa ovat lapset. Yleistestamentin saajasta tulee myös kuolinpesän osakas. Tämä tarkoittaa sitä, että hän on mukana päättämässä esimerkiksi siitä, miten pesä ja sen irtaimisto jaetaan perillisten kesken.

ERITYISTESTAMENTTI, jolla voit määrätä jollekin henkilölle tai yhteisölle tietyn esineen tai rahamäärän. Erityistestamenttia kutsutaan legaatiksi. Legaatin antaminen voi ehkäistä riitoja esimerkiksi uusperheissä. Myös puolison tulevaisuuden voi turvata määräämällä hänelle legaatilla tietyn summan rahaa, sillä puoliso ei automaattisesti koskaan peri, jos perinnönjättäjällä on omia lapsia. Legaatin saaja ei osallistu pesän asioista päättämiseen, koska hänestä ei tule kuolinpesän osakasta.

Tilaa varatuomarin sinulle laatima yksilöllinen testamentti hintaan 87 euroa! Tästä painikkeesta

OMISTUSOIKEUSTESTAMENTTI antaa saajalleen omaisuuteesi rajoittamattoman omistuksen ja määräysvallan. Omistusoikeustestamentti voi olla myös RAJOITETTU, mikä tarkoittaa sitä, että testamentissa on määrätty, kenelle omaisuus menee ensin ja kenelle sen jälkeen. Esimerkiksi kesämökki voidaan määrätä ensin aviopuolisolle mutta tämän kuoltua lapsille. Rajoitetun omistusoikeustestamentin saaja ei voi määrätä saannostaan omassa testamentissaan.

HALLINTAOIKEUS- ELI KÄYTTÖOIKEUSTESTAMENTTI, jolla voit määrätä omaisuuden samanaikaisesti yhden tahon hallintaan määräajaksi tai saajan elinajaksi, mutta toisen tahon omistukseen. Hallintaoikeustestamentilla voidaan antaa esimerkiksi elinikäinen käyttöoikeus kesämökkiin ja samalla määrätä, että mökin omistusoikeus menee jollekin toiselle.
Käyttöoikeustestamentin avulla voi säästää perintöveroissa, sillä käyttöoikeudesta ei koidu perintöveroa.

KESKINÄINEN TESTAMENTTI laaditaan yleensä kahden ihmisen välille siten, että kaksi henkilöä antaa viimeisen tahtonsa toistensa hyväksi samalla asiakirjalla. Keskinäisiä testamentteja tekevät tyypillisesti puolisot, jotka haluavat turvata toinen toisensa tulevaisuuden.

On kuitenkin syytä muistaa, että tyypin mukainen lajittelu helpottaa ainoastaan erilaisten testamenttien systematisointia. Lajittelulla ei sinänsä ole vaikutusta esimerkiksi testamentin pätevyyteen tai laadintaan. Keskeistä on, että testamentissa tulee ilmaistuksi testamentin laatijan oma tahto.

Mika Heinonen
Varatuomari

Lue lisää:
Jäämistöoikeus
Lakimääräinen perimysjärjestys

Tilaa testamentti
Omistusoikeustestamentti

Lakimääräinen perimysjärjestys

Perintökaari määrittelee missä järjestyksessä perinnönjättäjän sukulaiset perivät. Tässä on lyhyt tiivistelmä

1. Lapset ja lastenlapset perivät omaisuuden

Ensisijaisia perillisiä ovat aina rintaperilliset, eli perinnönjättäjän lapset tai lapsenlapset. Perintö jaetaan jokaisen lapsen muodostamalle sukuhaaralle tasaosuuksin. Jos esimerkiksi vainajalla on kolme lasta, jokaisen osuus on 1/3 jäämistöstä.
Ks. Kuva 1.

Jos yksi lapsista onkin jo kuollut ennen perinnönjättäjää, perivät kuolleen lapsen osuuden hänen lapsensa. Siten, jos heitä on esimerkiksi kaksi, on kummankin osuus 1/3 x 1/2 eli 1/6 jäämistöstä. Ks. Kuva 2.

Mikäli perinnönjättäjän lapsi on kuollut ilman omia rintaperillisiä, perivät perinnönjättäjän kaksi muuta lasta koko jäämistön, eli 1/2 kumpikin. Ks. Kuva 3.

2. Puoliso

Jos perittävä on ollut avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillisiä, perinnön saa aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli. Ks. kuva 4.

Lesken kuoltua omaisuus jaetaan siten, että lesken perivät hänen lakimääräiset perillisensä (ellei ole testamenttia) ja ensin kuolleen puolison osuuden perivät ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset. Ensiksi kuolleen puolison toissijaisia perillisiä ovat hänen vanhempansa, ja jos he ovat jo kuolleet, toissijaisia perillisiä ovat ensiksi kuolleen puolison sisarukset ja sisarusten lapset. Ks. Kuva 5.

3. Vanhemmat ja sisarukset.

Jos perittävällä ei ole lapsia eikä puolisoa, perinnön saavat vanhemmat. Sen jälkeen vuoro menee sisaruksille tai heidän jälkeläisilleen. Ks. Kuva 6.

4. Isovanhemmat, tädit, enot ja sedät.

Seuraavana perimysjärjestyksessä ovat isovanhemmat ja sen jälkeen heidän lapsensa, eli perinnönjättäjän sedät, tädit ja enot.
He voivat vielä periä, mutta lakimääräinen perimysjärjestys katkeaa heihin. Heidän jälkeläisensä, eli perinnönjättäjän serkut eivät siten peri. Ks. Kuva 7.

5. Valtio.

Jos perittävällä ei ole enää läheisiä sukulaisia elossa, perintö menee valtiolle.

Testamentilla voidaan muuttaa lakimääräistä perimysjärjestystä. Testamentissa voi määrätä koko omaisuuden jaosta. Jos perittävällä on rintaperillisiä, heillä on kuitenkin oikeus saada lakiosansa, joka on puolet lakimääräisestä perintöosasta. Muut perilliset voi sulkea kokonaan pois perinnöstä testamentilla, tai määrätä, että joku sukulainen saa koko jäämistön. Siten esimerkiksi serkulle voidaan testamentilla määrätä perintöä.